Hyvinvointiteknologia muistikuntoutujan elämänlaadussa -ISISEMD-projekti Etelä-Karjalan sosiaali- terveyspiirissä
Nurmiainen, Sanna; Lindén, Outi (2011)
Nurmiainen, Sanna
Lindén, Outi
Saimaan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104295297
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104295297
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on hyvinvointiteknologia muistikuntoutujan elämänlaadussa -ISISEMD-projekti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä. Työn tarkoituksena oli selvittää muistikuntoutujan elämänlaadun muutoksia hyvinvointiteknologian käyttämisen aikana. Aihe on ajankohtainen, niin muistisairauksien lisääntymisen, kuin ikääntyneiden itsenäisen asumisen tukemisen takia.
Euroopan komission rahoittama hanke ISISEMD-projekti (Intelligent System for Independent living and SElfcare of seniors with cognitive problems or Mild Dementia) kesti kokonaisuudessaan kaksi ja puoli vuotta. Projektin tarkoituksena oli yhdistää erilliset hyvinvointiteknologialaitteet yhden päälaitteen hallittavaksi. Lappeenrannan alueelle 10 muistikuntoutujaa sai kotiinsa CareBox-laitteen tukemaan itsenäistä asumista yhden vuoden ajan.
Tässä työelämälähtöisessä opinnäytetyössä selvityskysymyksiä olivat seuraavat: millaiseksi muistikuntoutujat kokevat elämänlaatunsa, mihin elämänlaadun osa-alueisiin hyvinvointiteknologia on vaikuttanut ja onko hyvinvointiteknologiasta apua muistikuntoutujan elämänlaadun kohottajana. Teoriaosuudessa käsitellään muistisairautta ja sen mukana tuomia haasteita ikääntyneen elämään, hyvinvointiteknologiaa sekä elämänlaatua eri teorioiden pohjalta. Aineisto opinnäytetyöhön tuli R. Logsdonin tekemästä Quality of Life Alzheimer Disease -kyselystä, joka oli suomennettu Elämänlaadun kyselyksi. Opinnäytetyön tulokset tulivat ISISEMD-projektiin osallistuneilta tutkimusasiakkailta ja heidän omaisiltaan.
Elämänlaadun kyselyn vastaukset saatiin pisteinä, jotka analysoitiin kvantitatiivisella sekä kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Analysoinnissa käytettiin teorialähtöistä ymmärtämistä pohjautuen Allardtin hyvinvointiteoriaan. Elämänlaadun osa-alueista muistikuntoutujien mielestä parantui tutkimusjakson aikana fyysinen kunto, muisti, taloudellinen tilanne, ystävät, itsetuntemus ja kyky tehdä asioita joista nauttii. Vastaavasti elämänlaadun osa-alueista eniten laski kyky tehdä kotiaskareita sekä avioliitto. Allardtin hyvinvointiteoriasta nousi esiin elintason tarpeentyydytys, jonka muistikuntoutujat kokivat nousseen hyvinvointiteknologiaa käytettäessä. Elämänlaadun kyselyiden vastausten perusteella voidaan päätellä elämänlaadun pysyneen suhteellisen samana. Hyvinvointiteknologialla voidaan ylläpitää muistikuntoutujan elämänlaatua, jolloin muistikuntoutuja pystyy asumaan itsenäisesti mahdollisimman pitkään omassa kodissa.
Euroopan komission rahoittama hanke ISISEMD-projekti (Intelligent System for Independent living and SElfcare of seniors with cognitive problems or Mild Dementia) kesti kokonaisuudessaan kaksi ja puoli vuotta. Projektin tarkoituksena oli yhdistää erilliset hyvinvointiteknologialaitteet yhden päälaitteen hallittavaksi. Lappeenrannan alueelle 10 muistikuntoutujaa sai kotiinsa CareBox-laitteen tukemaan itsenäistä asumista yhden vuoden ajan.
Tässä työelämälähtöisessä opinnäytetyössä selvityskysymyksiä olivat seuraavat: millaiseksi muistikuntoutujat kokevat elämänlaatunsa, mihin elämänlaadun osa-alueisiin hyvinvointiteknologia on vaikuttanut ja onko hyvinvointiteknologiasta apua muistikuntoutujan elämänlaadun kohottajana. Teoriaosuudessa käsitellään muistisairautta ja sen mukana tuomia haasteita ikääntyneen elämään, hyvinvointiteknologiaa sekä elämänlaatua eri teorioiden pohjalta. Aineisto opinnäytetyöhön tuli R. Logsdonin tekemästä Quality of Life Alzheimer Disease -kyselystä, joka oli suomennettu Elämänlaadun kyselyksi. Opinnäytetyön tulokset tulivat ISISEMD-projektiin osallistuneilta tutkimusasiakkailta ja heidän omaisiltaan.
Elämänlaadun kyselyn vastaukset saatiin pisteinä, jotka analysoitiin kvantitatiivisella sekä kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Analysoinnissa käytettiin teorialähtöistä ymmärtämistä pohjautuen Allardtin hyvinvointiteoriaan. Elämänlaadun osa-alueista muistikuntoutujien mielestä parantui tutkimusjakson aikana fyysinen kunto, muisti, taloudellinen tilanne, ystävät, itsetuntemus ja kyky tehdä asioita joista nauttii. Vastaavasti elämänlaadun osa-alueista eniten laski kyky tehdä kotiaskareita sekä avioliitto. Allardtin hyvinvointiteoriasta nousi esiin elintason tarpeentyydytys, jonka muistikuntoutujat kokivat nousseen hyvinvointiteknologiaa käytettäessä. Elämänlaadun kyselyiden vastausten perusteella voidaan päätellä elämänlaadun pysyneen suhteellisen samana. Hyvinvointiteknologialla voidaan ylläpitää muistikuntoutujan elämänlaatua, jolloin muistikuntoutuja pystyy asumaan itsenäisesti mahdollisimman pitkään omassa kodissa.