Laserkeilauksen hyödyntäminen hakkuutarpeen määrittämisessä
Heikkilä, Anna (2011)
Heikkilä, Anna
Hämeen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103012774
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103012774
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin pystytäänkö harvennus- tai
hakkuutoimenpidetarve automatisoimaan harvapulssisesta
laserpisteaineistosta laskettujen piirteiden avulla. Aineistona on käytetty Evon opetusmetsässä vuonna 2006 keilattua laserpisteaineistoa ja mitattuja referenssikoealoja, joilta on tehty myös toimenpidemääritys.
Toimenpidetarvetta tutkittiin logistisella regressioanalyysillä, joka antaa mallin hakkuutoimenpidetarpeen määrittämiseen. Mallin avulla
toimenpidetarve voidaan yleistää suuremmille alueille, esimerkiksi kuvioille.
Laserkeilaus on kaukokartoitusmenetelmä, jossa laserkeilain tuottaa pulssin ja rekisteröi paluukaiut. Paluukaiuista voidaan laskea kohteen sijainti ja etäisyys. Kaiut eli laserpisteet muodostavat kolmiulotteisen mallin metsästä, pulssin tiheydestä (pulssia/m²) riippuen myös yksittäisistä puista.
Tulosten perusteella mallin avulla voidaan määritellä hakkuutarve oikein lähes 90 prosenttisesti. Koealat, joilla on hakkuutarve, voidaan määrittää oikein 94 prosenttisesti ja koealat, joilla ei ole hakkuutarvetta, voidaan määrittää oikein 73 prosenttisesti. Tulokset vaikuttavat erittäin lupaavilta. Laserpisteaineistosta laskettuja tekstuuripiirteitä voidaan hyödyntää lisää jatkotutkimuksissa.
hakkuutoimenpidetarve automatisoimaan harvapulssisesta
laserpisteaineistosta laskettujen piirteiden avulla. Aineistona on käytetty Evon opetusmetsässä vuonna 2006 keilattua laserpisteaineistoa ja mitattuja referenssikoealoja, joilta on tehty myös toimenpidemääritys.
Toimenpidetarvetta tutkittiin logistisella regressioanalyysillä, joka antaa mallin hakkuutoimenpidetarpeen määrittämiseen. Mallin avulla
toimenpidetarve voidaan yleistää suuremmille alueille, esimerkiksi kuvioille.
Laserkeilaus on kaukokartoitusmenetelmä, jossa laserkeilain tuottaa pulssin ja rekisteröi paluukaiut. Paluukaiuista voidaan laskea kohteen sijainti ja etäisyys. Kaiut eli laserpisteet muodostavat kolmiulotteisen mallin metsästä, pulssin tiheydestä (pulssia/m²) riippuen myös yksittäisistä puista.
Tulosten perusteella mallin avulla voidaan määritellä hakkuutarve oikein lähes 90 prosenttisesti. Koealat, joilla on hakkuutarve, voidaan määrittää oikein 94 prosenttisesti ja koealat, joilla ei ole hakkuutarvetta, voidaan määrittää oikein 73 prosenttisesti. Tulokset vaikuttavat erittäin lupaavilta. Laserpisteaineistosta laskettuja tekstuuripiirteitä voidaan hyödyntää lisää jatkotutkimuksissa.