Sepelvaltimotautipotilaan hoitoon sitoutuminen
Kauppi, Seija; Mäenpää, Susanna (2011)
Kauppi, Seija
Mäenpää, Susanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102282708
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102282708
Tiivistelmä
Sepelvaltimotauti on yleisin verenkiertosairauksista ja aiheuttaa puolet sydän- ja verisuonisairauksien kuolemista. Väestön ikääntyessä sepelvaltimotautipotilaiden määrä kasvaa ja terveydenhuollon kustannukset lisääntyvät. Ennaltaehkäisevällä työllä ja ohjauksella on yhä enemmän merkitystä potilaiden hoitotyössä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää potilaiden hoitoon sitoutumista ja kokemuksia ohjauksesta Hyvinkään sairaalan osastolla 3. Käytäntö on osoittanut osastolla, että potilaiden hoitoon sitoutumisessa olisi ohjauksesta huolimatta kehittämistä. Saatujen tulosten avulla osastolla pyritään tehostamaan ohjausta, jotta sitoutuminen hoitoon ja elintapamuutokset paranisivat.
Opinnäytetyön menetelmä oli määrällinen eli kvantitatiivinen. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla joulukuussa 2010. Kyselylomakkeet lähetettiin sadalle 1.1.2010 alkaen osastolla hoidossa olleelle potilaalle. Vastausprosentiksi tuli 53 % (n=53), vastauksista yksi jouduttiin hylkäämään. Aineisto tallennettiin ja analysoitiin SPSS tilasto-ohjelman avulla. Tulosten kuvaamisessa käytettiin frekvenssi- ja prosenttijakaumia.
Tulosten mukaan yli puolet potilaista toivoi, että ohjausta olisi määrällisesti ja ajallisesti enemmän. Potilaat itse kokivat olevansa hyvin tai melko hyvin sitoutuneita hoitoon ja elintapamuutoksiin. Yli 80 %:lle potilaista ohjauksella oli ollut merkitystä elintapamuutoksiin. Ohjauksen oli kokenut hyödyllisenä yli kolmasosa potilaista. Tuloksia tarkasteltaessa ilmeni, että ohjauksella oli ollut myönteistä vaikutusta ruokailu- ja liikuntatottumuksiin sekä tupakointiin. Vain neljänneksellä vastaajista ohjaus oli vaikuttanut alkoholin käyttötottumuksiin.
Opinnäytetyön menetelmä oli määrällinen eli kvantitatiivinen. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla joulukuussa 2010. Kyselylomakkeet lähetettiin sadalle 1.1.2010 alkaen osastolla hoidossa olleelle potilaalle. Vastausprosentiksi tuli 53 % (n=53), vastauksista yksi jouduttiin hylkäämään. Aineisto tallennettiin ja analysoitiin SPSS tilasto-ohjelman avulla. Tulosten kuvaamisessa käytettiin frekvenssi- ja prosenttijakaumia.
Tulosten mukaan yli puolet potilaista toivoi, että ohjausta olisi määrällisesti ja ajallisesti enemmän. Potilaat itse kokivat olevansa hyvin tai melko hyvin sitoutuneita hoitoon ja elintapamuutoksiin. Yli 80 %:lle potilaista ohjauksella oli ollut merkitystä elintapamuutoksiin. Ohjauksen oli kokenut hyödyllisenä yli kolmasosa potilaista. Tuloksia tarkasteltaessa ilmeni, että ohjauksella oli ollut myönteistä vaikutusta ruokailu- ja liikuntatottumuksiin sekä tupakointiin. Vain neljänneksellä vastaajista ohjaus oli vaikuttanut alkoholin käyttötottumuksiin.