Jokimaan maaperäntutkimuslaitoksen energiatehokkuus
Autere, Nelli (2011)
Autere, Nelli
Lahden ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101311878
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101311878
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa sähkönkulutuksen jakautuminen lämmityksen, jäähdytyksen ja ilmanvaihdon välillä Jokimaan maaperäntutkimuslaitoksella ja sitä kautta arvioida sähkölämmityksen korvaavan uuden lämmitysjärjestelmän kannattavuutta sekä kehittää yksinkertaisia ratkaisuja energiatehokkuuden parantamiseksi rakenteissa ja käyttötottumuksissa. Sähkönkulutus on ollut kohteessa suurta, ja laitoksen omistajan tavoitteena on saada menoja pienemmiksi parantamalla energiatehokuutta kohteessa.
Tarkastelussa laitoksen tärkeimmiksi energiankuluttajiksi oletettiin lattialämmitys, jäähdytys ja ilmanvaihdon lämmitys. Lattialämmityksen ja jäähdytyksen osuus laskettiin selvittämällä laitteistojen tehot ja arvioimalla niiden käyntiajat. Ilmanvaihdon lämmitys taas laskettiin käyttämällä Rakennusmääräyskokoelman osassa D5 Rakennusten lämmityksen tehon- ja energiantarpeen laskenta annettua lämmitysenergiantarpeen laskukaavaa. Tuloksia verrattiin sähkölaskuista saatuun vuoden kokonaiskulutukseen.
Laskelmien tulokseksi saatiin, että lattialämmitys vie suurimman osan energiasta, noin 40 %, ja ilmanvaihdon lämmitys sekä jäähdytys vievät kumpikin noin 25 %.
Näiden tuloksien avulla arvioitiin, onko kannattavaa vaihtaa lämmitysjärjestelmä ilmalämpöpumppuun, maalämpöpumppuun tai pellettilämmitykseen. Tulokseksi saatiin, että pellettilämmitys ei sovi kohteeseen ja maalämpöpumpun takaisinmaksuaika on taas liian pitkä. Vaihtoehdoista ainoastaan ilmalämpöpumppu oli tarpeeksi kannattava investointi, ja sillä voidaan korvata ilmanvaihdon lämmitys.
Työn tärkeimpänä havaintona todettiin, että pienillä käyttötottumuksien muutoksilla ja panostamalla laitteiden oikeanlaiseen käyttöön, voidaan saada suuriakin säästöjä, tässä tapauksessa erityisesti lattialämmityksen suhteen.
Tarkastelussa laitoksen tärkeimmiksi energiankuluttajiksi oletettiin lattialämmitys, jäähdytys ja ilmanvaihdon lämmitys. Lattialämmityksen ja jäähdytyksen osuus laskettiin selvittämällä laitteistojen tehot ja arvioimalla niiden käyntiajat. Ilmanvaihdon lämmitys taas laskettiin käyttämällä Rakennusmääräyskokoelman osassa D5 Rakennusten lämmityksen tehon- ja energiantarpeen laskenta annettua lämmitysenergiantarpeen laskukaavaa. Tuloksia verrattiin sähkölaskuista saatuun vuoden kokonaiskulutukseen.
Laskelmien tulokseksi saatiin, että lattialämmitys vie suurimman osan energiasta, noin 40 %, ja ilmanvaihdon lämmitys sekä jäähdytys vievät kumpikin noin 25 %.
Näiden tuloksien avulla arvioitiin, onko kannattavaa vaihtaa lämmitysjärjestelmä ilmalämpöpumppuun, maalämpöpumppuun tai pellettilämmitykseen. Tulokseksi saatiin, että pellettilämmitys ei sovi kohteeseen ja maalämpöpumpun takaisinmaksuaika on taas liian pitkä. Vaihtoehdoista ainoastaan ilmalämpöpumppu oli tarpeeksi kannattava investointi, ja sillä voidaan korvata ilmanvaihdon lämmitys.
Työn tärkeimpänä havaintona todettiin, että pienillä käyttötottumuksien muutoksilla ja panostamalla laitteiden oikeanlaiseen käyttöön, voidaan saada suuriakin säästöjä, tässä tapauksessa erityisesti lattialämmityksen suhteen.