Luottamuksensuojan soveltaminen verotuksessa
Brusin, Laura (2010)
Brusin, Laura
Saimaan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121518383
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121518383
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on luottamuksensuojan soveltaminen verotuksessa. Työn tarkoituksena on selvittää, mitä luottamuksensuojan periaatteella tarkoitetaan ja miksi se on otettu osaksi lakia verotusmenettelystä. Työ pyrkii myös selvittämään, millaiseksi luottamuksensuojaa koskeva oikeuskäytäntö on muodostunut ja onko sen säätämisellä saavutettu se hyöty, mitä sillä haettiin.
Kyseessä on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineistona työssä on käytetty kirjoja, Internet-lähteitä, korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä sekä kirjoittajan ja veroviranomaisen välillä käytyä keskustelua.
Työn alussa kuvataan, miksi luottamuksensuojan periaatteesta on säädetty ja mitä sen käsitteillä tarkoitetaan. Periaatetta on tutkittu erilaisten verotuksen ilmiöiden kautta, esimerkkinä peitelty osingonjako. Tutkimusosio koostuu KHO:n luottamuksensuojaa koskevista päätöksistä. Päätöksiä tutkimalla on pyritty selvittämään millaiseksi oikeuskäytäntö luottamuksensuojasta on muodostunut.
Tutkimuksen tuloksena selvisi, että luottamuksensuojasta on säädetty, jotta kansalaisten oikeusturva paranisi. Verovelvollisilla on oikeus luottaa verotuspäätösten pysyvyyteen, kun he ovat toimineet vilpittömässä mielessä viranomaisen ohjeistuksen mukaisesti. Vakiintunutta oikeuskäytäntöä on kuitenkin tutkimuksen pohjalta vaikea löytää. Osaltaan se johtunee siitä, että periaate on vielä uusi verrattuna moniin muihin verotuksen periaatteisiin. KHO:n ratkaisujen perusteella on vaikea löytää tietynlaista oikeuskäytäntöä, joka toistuisi joka ratkaisussa, myös sen takia, että kaikki tapaukset ovat erilaisia ja ne ratkaistaan tapauskohtaisesti.
Kyseessä on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineistona työssä on käytetty kirjoja, Internet-lähteitä, korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä sekä kirjoittajan ja veroviranomaisen välillä käytyä keskustelua.
Työn alussa kuvataan, miksi luottamuksensuojan periaatteesta on säädetty ja mitä sen käsitteillä tarkoitetaan. Periaatetta on tutkittu erilaisten verotuksen ilmiöiden kautta, esimerkkinä peitelty osingonjako. Tutkimusosio koostuu KHO:n luottamuksensuojaa koskevista päätöksistä. Päätöksiä tutkimalla on pyritty selvittämään millaiseksi oikeuskäytäntö luottamuksensuojasta on muodostunut.
Tutkimuksen tuloksena selvisi, että luottamuksensuojasta on säädetty, jotta kansalaisten oikeusturva paranisi. Verovelvollisilla on oikeus luottaa verotuspäätösten pysyvyyteen, kun he ovat toimineet vilpittömässä mielessä viranomaisen ohjeistuksen mukaisesti. Vakiintunutta oikeuskäytäntöä on kuitenkin tutkimuksen pohjalta vaikea löytää. Osaltaan se johtunee siitä, että periaate on vielä uusi verrattuna moniin muihin verotuksen periaatteisiin. KHO:n ratkaisujen perusteella on vaikea löytää tietynlaista oikeuskäytäntöä, joka toistuisi joka ratkaisussa, myös sen takia, että kaikki tapaukset ovat erilaisia ja ne ratkaistaan tapauskohtaisesti.