ESBL:n leviämisen ehkäisy hoitotyössä
Rantanen, Ulla; Riiski, Merja (2010)
Rantanen, Ulla
Riiski, Merja
Saimaan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121518310
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121518310
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tutkimuksen tarkoitus on selvittää henkilökunnan tietoa Extended -laktamaasin (ESBL) leviämisen ehkäisystä hoitotyössä. Opinnäytetyö on kvantitatiivinen. Tutkimus käsittelee ESBL:n olemusta, tavanomaisia varotoimia, hoitoon liittyviä infektioita, eristyskäytäntöjä, ESBL-infektoituneen haavan hoitoa ja infektion ehkäisyä. Opinnäytetyö toteutettiin selvittämällä työhön pohjautuva teoriatieto kirjallisuudesta, hoitotyön julkaisuista ja sähköisestä mediasta. Sähköinen aineisto pohjautuu Ovid-, Medline- ja Linda-tietokantaan. Pääasiassa tutkijat ovat käyttäneet aiheen laadun vuoksi englanninkielistä aineistoa, jonka he ovat itse suomentaneet. Opinnäytetyössä on käytetty kansainvälistä lähdeaineistoa, joka on elektronista tekstiä, tutkimuksia, tutkimus- ja lehtiartikkeleita.
Opinnäytetyön aineisto pohjautuu oman kyselylomakkeen antamaan informaatioon. Aineisto kerättiin kahdelta kirurgiselta vuodeosastolta Kaakkois-Suomesta. Vastausprosentiksi saatiin 60 % viidestäkymmenestä (N50). Tekijät katsoivat tämän riittävän takaamaan työn luotettavuuden ja kertomaan aiheen tärkeydestä. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin SPSS 17.0 -ohjelmalla. Opinnäytetyön tekijät vertasivat saamaansa teoriatietoa ja tuloksia toisiinsa, ja tältä pohjalta he laativat tutkimuksen johtopäätökset. Työn aineisto kirjattiin eettisten periaatteiden mukaan mitään salaamatta. Vastatut kyselylomakkeet tuhottiin asianmukaisesti analysoinnin jälkeen. Opinnäytetyön kirjoittaminen oli haasteellinen prosessi.
Tuloksista havaittiin ESBL-potilaiden määrän kasvun korostavan koulutuksen merkitystä antibioottiresistenttien kantojen yleistyessä. Hoitohenkilökunta piti aihetta haasteellisena, mutta tietojen testauksessa yli puolet osasi vastata asettettuihin kysymyksiin oikein Infektioyksikön laatimien ohjeistusten mukaan.. Jatkotutkimusaiheiksi ehdotetaan seuraavia: Hoitajien tiedot NDM-1:sen leviämisestä ja sen ehkäisy, tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa koulutuksia.
Opinnäytetyön aineisto pohjautuu oman kyselylomakkeen antamaan informaatioon. Aineisto kerättiin kahdelta kirurgiselta vuodeosastolta Kaakkois-Suomesta. Vastausprosentiksi saatiin 60 % viidestäkymmenestä (N50). Tekijät katsoivat tämän riittävän takaamaan työn luotettavuuden ja kertomaan aiheen tärkeydestä. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin SPSS 17.0 -ohjelmalla. Opinnäytetyön tekijät vertasivat saamaansa teoriatietoa ja tuloksia toisiinsa, ja tältä pohjalta he laativat tutkimuksen johtopäätökset. Työn aineisto kirjattiin eettisten periaatteiden mukaan mitään salaamatta. Vastatut kyselylomakkeet tuhottiin asianmukaisesti analysoinnin jälkeen. Opinnäytetyön kirjoittaminen oli haasteellinen prosessi.
Tuloksista havaittiin ESBL-potilaiden määrän kasvun korostavan koulutuksen merkitystä antibioottiresistenttien kantojen yleistyessä. Hoitohenkilökunta piti aihetta haasteellisena, mutta tietojen testauksessa yli puolet osasi vastata asettettuihin kysymyksiin oikein Infektioyksikön laatimien ohjeistusten mukaan.. Jatkotutkimusaiheiksi ehdotetaan seuraavia: Hoitajien tiedot NDM-1:sen leviämisestä ja sen ehkäisy, tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa koulutuksia.