TYÖHYVINVOINTI OSANA IKÄJOHTAMISTA : Kyselytutkimus esimiehille
Lyytikäinen, Minna; Pulkkinen, Tuija (2010)
Lyytikäinen, Minna
Pulkkinen, Tuija
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121418180
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121418180
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Hyvinvoivat työyhteisöt -hankkeen ikäjohtamisen koulutusprosessiin osallistuvien esimiesten näkemyksiä siitä, miten hanke on tukenut arkipäivän esimiestyötä. Työssä selvitettiin myös millaisia keinoja hanke on tuonut esimiesten omaan työhyvinvointiin ja kuinka he ovat kokeneet hankkeessa käytetyt työskentelymuodot. Hanke toteutetaan 2008–2010. Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan tilannetta hankkeen ollessa puolessa välissä.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella sähköisesti joulukuussa 2009, lomake sisälsi myös avoimia kysymyksiä. Strukturoidut kysymykset analysoitiin Webropol kysely- ja tiedonkeruuohjelman avulla. Avoimet kysymykset analysoitiin käyttäen sisällön erittelyä kuvaten kvantitatiivisesti tekstin sisältöä.
Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että 2/3 vastanneista esimiehistä (n=15) koki ikäjohtamisen koulutuksella olleen merkitystä esimiestyöhön ja omaan työhyvinvointiin. Keskeisemmin tutkimuksessa nousi esille koulutuksen vaikutus esimiesten valmiuteen nähdä eri-ikäisyys työyhteisön voimavarana ja valmiuteen tukea ikääntyvää työntekijää. Lisäksi tutkimustuloksista on havaittavissa, että muutosta on tapahtunut myös esimiesten tietoisuudessa positiivisen ajattelun merkityksestä hyvinvoinnille.
Ikäjohtamisen koulutuksen alussa esimiehet arvioivat oman organisaation nykytilaa ja kehittymistavoitteita. Myöhemmin voisi tutkia kehittymistavoitteiden toteutumista ja mitä toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi on tehty organisaatioissa. Lisäksi voisi tutkia onko Ikäjohtamisen koulutusprosessilla ollut todellista vaikutusta organisaatioiden toimintaan.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella sähköisesti joulukuussa 2009, lomake sisälsi myös avoimia kysymyksiä. Strukturoidut kysymykset analysoitiin Webropol kysely- ja tiedonkeruuohjelman avulla. Avoimet kysymykset analysoitiin käyttäen sisällön erittelyä kuvaten kvantitatiivisesti tekstin sisältöä.
Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että 2/3 vastanneista esimiehistä (n=15) koki ikäjohtamisen koulutuksella olleen merkitystä esimiestyöhön ja omaan työhyvinvointiin. Keskeisemmin tutkimuksessa nousi esille koulutuksen vaikutus esimiesten valmiuteen nähdä eri-ikäisyys työyhteisön voimavarana ja valmiuteen tukea ikääntyvää työntekijää. Lisäksi tutkimustuloksista on havaittavissa, että muutosta on tapahtunut myös esimiesten tietoisuudessa positiivisen ajattelun merkityksestä hyvinvoinnille.
Ikäjohtamisen koulutuksen alussa esimiehet arvioivat oman organisaation nykytilaa ja kehittymistavoitteita. Myöhemmin voisi tutkia kehittymistavoitteiden toteutumista ja mitä toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi on tehty organisaatioissa. Lisäksi voisi tutkia onko Ikäjohtamisen koulutusprosessilla ollut todellista vaikutusta organisaatioiden toimintaan.