Median ja urheilun välinen suhde : Urheilu ja urheilijat mediassa
Mäkelä, Kalle; Pirttimäki, Olli (2010)
Mäkelä, Kalle
Pirttimäki, Olli
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112916083
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112916083
Tiivistelmä
Kalle Mäkelä & Olli Pirttimäki. Median ja urheilun välinen suhde. Urheilu ja urheilijat mediassa, Turku, syksy 2010, 68 s., 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Turun toimipaikka, viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK).
Opinnäytetyömme tarkoitus on selvittää, millä tavalla media vaikuttaa huippu-urheilijan työhön. Julkisessa ammatissa toimivan ihmisen on jatkuvasti oltava tietoinen omasta käytöksestään. Tutkielmamme keskittyy urheilijoiden ja median väliseen suhteeseen. Lisäksi tarkastelemme urheilujournalismia ja sen uutiskriteereitä, sekä huippu-urheilijan identiteettiä. Urheilun viihteellistyttyä ja kaupallistuttua on urheilijoiden pitänyt keskittyä aiempaa enemmän mediassa esiintymiseen.
Työssä käytetty tutkimusmenetelmä on laadullinen. Tutkimusta varten on haastateltu neljää eri vuosikymmeninä huipulla ollutta tai olevaa urheilijaa, kahta urheilutoimittajaa, urheilupsykologia sekä imagokonsulttia. Haastattelut tehtiin vuoden 2010 kesällä ja syksyllä. Tutkimuksen teoreettisena aineistona on käytetty urheilujournalismia ja psykologiaa käsittelevää kirjallisuutta, tutkimuksia, artikkeleita sekä äänitteitä.
Opinnäytetyön kirjallinen osa ja tuoteosana tehty radio-ohjelma tukevat toisiaan. Tuoteosana on tehty kaksiosainen radio-ohjelma urheilun ja median suhteesta Yleisradion Turun Radiolle syksyllä 2010. Tutkimusta varten tehtyjä haastatteluja on käytetty myös radio-ohjelman materiaalina. Radio-ohjelmaa että sen tuloksia analysoidaan kirjallisessa tutkimuksessamme.
Huippu-urheilijan elämä pyörii täysin urheilun ja urheilijana olemisen ympärillä. Sekä urheilija että media haluavat menestystä. Urheilijan menestyksen hiipuessa median kiinnostus urheilijaa kohtaan häviää. Urheilijan menestys sanelee sen, minkälainen julkisuuskuva hänestä yleisölle välittyy. Jos urheilijalla ei ole riittävästi medianäkyvyyttä, on hänen vaikeampi harjoittaa ammattiaan. Herää kysymys, onko medialla jonkinlainen vastuu urheilijasta tai tämän ammatista.
Asiasanat: Urheilu, journalismi, huippu-urheilu, julkisuuskuva, identiteetti
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Turun toimipaikka, viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK).
Opinnäytetyömme tarkoitus on selvittää, millä tavalla media vaikuttaa huippu-urheilijan työhön. Julkisessa ammatissa toimivan ihmisen on jatkuvasti oltava tietoinen omasta käytöksestään. Tutkielmamme keskittyy urheilijoiden ja median väliseen suhteeseen. Lisäksi tarkastelemme urheilujournalismia ja sen uutiskriteereitä, sekä huippu-urheilijan identiteettiä. Urheilun viihteellistyttyä ja kaupallistuttua on urheilijoiden pitänyt keskittyä aiempaa enemmän mediassa esiintymiseen.
Työssä käytetty tutkimusmenetelmä on laadullinen. Tutkimusta varten on haastateltu neljää eri vuosikymmeninä huipulla ollutta tai olevaa urheilijaa, kahta urheilutoimittajaa, urheilupsykologia sekä imagokonsulttia. Haastattelut tehtiin vuoden 2010 kesällä ja syksyllä. Tutkimuksen teoreettisena aineistona on käytetty urheilujournalismia ja psykologiaa käsittelevää kirjallisuutta, tutkimuksia, artikkeleita sekä äänitteitä.
Opinnäytetyön kirjallinen osa ja tuoteosana tehty radio-ohjelma tukevat toisiaan. Tuoteosana on tehty kaksiosainen radio-ohjelma urheilun ja median suhteesta Yleisradion Turun Radiolle syksyllä 2010. Tutkimusta varten tehtyjä haastatteluja on käytetty myös radio-ohjelman materiaalina. Radio-ohjelmaa että sen tuloksia analysoidaan kirjallisessa tutkimuksessamme.
Huippu-urheilijan elämä pyörii täysin urheilun ja urheilijana olemisen ympärillä. Sekä urheilija että media haluavat menestystä. Urheilijan menestyksen hiipuessa median kiinnostus urheilijaa kohtaan häviää. Urheilijan menestys sanelee sen, minkälainen julkisuuskuva hänestä yleisölle välittyy. Jos urheilijalla ei ole riittävästi medianäkyvyyttä, on hänen vaikeampi harjoittaa ammattiaan. Herää kysymys, onko medialla jonkinlainen vastuu urheilijasta tai tämän ammatista.
Asiasanat: Urheilu, journalismi, huippu-urheilu, julkisuuskuva, identiteetti