Nopsa perhetyön menetelmien arviointi työntekijöiden näkökulmasta
Weckman, Sanna; Kuronen, Helena (2010)
Weckman, Sanna
Kuronen, Helena
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112415405
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112415405
Tiivistelmä
Nopsa perhetyö on Helsingin kaupungin lastensuojelun avohuollon uusi intensiivisen perhetyön työmuoto. Opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida Nopsa perhetyön menetelmiä työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimus on laadullinen arviointitutkimus, jota ohjaa konstruktivistinen paradigma. Työssä vastataan neljään tutkimuskysymykseen: Mitä menetelmiä työntekijät käyttävät perheiden kanssa Nopsa perhetyössä? Millainen viitekehys ohjaa työntekijöiden menetelmien valintaa? Millä perusteella ja miten työntekijät valitsevat käytettävät menetelmät eri tilanteissa? Mitkä asiat vaikuttavat menetelmien käyttöön? Aineisto kerättiin sähköpostilla toteutetulla kartoituksella ja teemahaastatteluilla. Sähköpostikartoitukseen vastasi 9 työntekijää ja teemahaastatteluihin osallistui yhteensä 16 työntekijää. Tutkimuksen aineisto on analysoitu induktiivisella sisällönanalyysillä. Aineiston analyysin avulla muodostui kuusi erilaista kuvausta vastauksena tutkimuskysymyksiin.
Tutkimuksessa menetelmiksi määriteltiin kaikki erilaiset tavat ja keinot tehdä työtä, jotka vievät asiakkaan tilannetta eteenpäin. Tulosten mukaan Nopsa perhetyön työntekijät käyttävät työssään yli 60 erilaista menetelmää. Menetelmät jakautuvat ulkoisiin menetelmiin ja työntekijälähtöisiin menetelmiin. Ulkoisista menetelmistä päivittäin työntekijöiden käytössä ovat intensiivisyys, työparityö ja arjen apu. Tärkein työntekijälähtöinen menetelmä on keskustelu ja vuorovaikutus perheen kanssa. Työntekijät käyttävät useita eri teoreettisia lähestymistapoja ja viitekehyksiä työskennellessään perheiden kanssa ja valitessaan menetelmiä. Viitekehyksille on tyypillistä teorioiden poikkitieteellisyys ja perheterapeuttiset teoriat.
Työntekijän ammatillinen historia, aikaisemmat kokemukset ja ammattitaito vaikuttavat me-netelmien valintaan, samoin työskentelyn kohteena olevan perheen tausta ja elämäntilanne, asiakaslähtöisyys sekä menetelmän käyttökelpoisuus. Ulkoisen menetelmän käyttöönottaminen etenee vaiheittaisena prosessina, joka alkaa perheen tilanteen arvioimisesta etenee menetelmän perustelusta ja esittelystä perheelle ja jatkuu lopulta yhteiseen päätökseen menetelmän käytöstä. Menetelmän käytöllä pyritään tukemaan vuorovaikutusta, vahvistamaan toimivia asioita ja hankkimaan tietoa. Menetelmän käytöllä pyritään myös saamaan muutosta perheen tilanteeseen ja menetelmä toimii työntekijän työvälineenä. Menetelmien käyttö painottuu asiakkuuden alkuvaiheeseen. Työntekijöiden toiveena on luoda yhtenäinen intensiivisen perhetyön malli, jonka avulla tavoiteltaisiin yhtenäistä tietoa siitä, miten intensiivistä perhetyötä tehdään ja millaiseen ymmärrykseen työskentely pohjautuu.
Tutkimustulokset tekevät menetelmien valintaan ja käyttöön vaikuttavat asiat näkyväksi ja jäsentävät menetelmien käyttöä asiakasprosessin eri vaiheissa. Tutkimuksessa nousi esille työntekijöiden hiljainen tieto, jota ei ole työryhmässä kunnolla vielä hyödynnetty. Tulosten avulla Nopsa perhetyön työntekijöille mahdollistuu oman työn kehittäminen, kun he voivat yhdessä tarkastella ja arvioida menetelmien käyttöä omassa työssään. Tutkimuksen tulokset antavat kuvan intensiivisessä perhetyössä käytettävistä menetelmistä, joita voidaan hyödyntää myös muualla lastensuojelun avohuollon piirissä sekä muissa kuin lastensuojelun konteksteissa.
Tutkimuksessa menetelmiksi määriteltiin kaikki erilaiset tavat ja keinot tehdä työtä, jotka vievät asiakkaan tilannetta eteenpäin. Tulosten mukaan Nopsa perhetyön työntekijät käyttävät työssään yli 60 erilaista menetelmää. Menetelmät jakautuvat ulkoisiin menetelmiin ja työntekijälähtöisiin menetelmiin. Ulkoisista menetelmistä päivittäin työntekijöiden käytössä ovat intensiivisyys, työparityö ja arjen apu. Tärkein työntekijälähtöinen menetelmä on keskustelu ja vuorovaikutus perheen kanssa. Työntekijät käyttävät useita eri teoreettisia lähestymistapoja ja viitekehyksiä työskennellessään perheiden kanssa ja valitessaan menetelmiä. Viitekehyksille on tyypillistä teorioiden poikkitieteellisyys ja perheterapeuttiset teoriat.
Työntekijän ammatillinen historia, aikaisemmat kokemukset ja ammattitaito vaikuttavat me-netelmien valintaan, samoin työskentelyn kohteena olevan perheen tausta ja elämäntilanne, asiakaslähtöisyys sekä menetelmän käyttökelpoisuus. Ulkoisen menetelmän käyttöönottaminen etenee vaiheittaisena prosessina, joka alkaa perheen tilanteen arvioimisesta etenee menetelmän perustelusta ja esittelystä perheelle ja jatkuu lopulta yhteiseen päätökseen menetelmän käytöstä. Menetelmän käytöllä pyritään tukemaan vuorovaikutusta, vahvistamaan toimivia asioita ja hankkimaan tietoa. Menetelmän käytöllä pyritään myös saamaan muutosta perheen tilanteeseen ja menetelmä toimii työntekijän työvälineenä. Menetelmien käyttö painottuu asiakkuuden alkuvaiheeseen. Työntekijöiden toiveena on luoda yhtenäinen intensiivisen perhetyön malli, jonka avulla tavoiteltaisiin yhtenäistä tietoa siitä, miten intensiivistä perhetyötä tehdään ja millaiseen ymmärrykseen työskentely pohjautuu.
Tutkimustulokset tekevät menetelmien valintaan ja käyttöön vaikuttavat asiat näkyväksi ja jäsentävät menetelmien käyttöä asiakasprosessin eri vaiheissa. Tutkimuksessa nousi esille työntekijöiden hiljainen tieto, jota ei ole työryhmässä kunnolla vielä hyödynnetty. Tulosten avulla Nopsa perhetyön työntekijöille mahdollistuu oman työn kehittäminen, kun he voivat yhdessä tarkastella ja arvioida menetelmien käyttöä omassa työssään. Tutkimuksen tulokset antavat kuvan intensiivisessä perhetyössä käytettävistä menetelmistä, joita voidaan hyödyntää myös muualla lastensuojelun avohuollon piirissä sekä muissa kuin lastensuojelun konteksteissa.