Esiselvitys leukamurskaimen anturoinnista
Timonen, Jouni (2010)
Timonen, Jouni
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060111096
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060111096
Tiivistelmä
Tämä insinöörityö käsittää alustavan esiselvityksen Kajaanin ammattikorkeakoulun kaivannais- ja kiviainesosaamisen laboratorioon hankittavan Retsch BB 200 -leukamurskaimen anturoinnista. Murskain on tarkoitettu nopeaan, kevyeen murskaukseen ja esimurskaukseen keskikoville, koville, hauraille ja sitkeille materiaaleille. Anturointia on tarkoitus soveltaa mm. opetuskäytössä kunnonvalvonnan ja prosessinohjauksen tarpeisiin.
Työn tavoitteena oli selvittää Retsch BB 200 -murskaimesta sopivat paikat kiihtyvyysantureille ja antureiden lukumäärä. Esiselvitys aloitettiin tutkimalla eri lähteiden avulla leukamurskainten eri variaatioiden mekaanista toimintaa, kulumista ja eroja tuotanto-, pilotti- ja laboratoriomurskaimissa. Tietolähteinä käytettiin mm. opintomateriaalia ja internetiä. Seuraavaksi selvitettiin kiihtyvyysantureiden asennusperiaatteet samoja lähteitä käyttäen. Lopuksi tehtiin tutustumiskäynti Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n murskaimiin, mikä auttoi paljon antureiden asennuspaikkojen kartoittamisessa.
Työn tuloksena selvitettiin pääperiaatteet kiihtyvyysantureiden asennukselle. Käyttökelpoisia asennuspaikkoja ei voitu kaikilta osin määritellä, koska BB 200 -murskaimesta ei ehditty saada kunnollisia rakennepiirustuksia.
Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että selvitetyt pääperiaatteet kiihtyvyysantureiden asennukselle auttavat varmasti omalta osaltaan myöhemmin tehtävää varsinaista asennustyötä.
Työn tavoitteena oli selvittää Retsch BB 200 -murskaimesta sopivat paikat kiihtyvyysantureille ja antureiden lukumäärä. Esiselvitys aloitettiin tutkimalla eri lähteiden avulla leukamurskainten eri variaatioiden mekaanista toimintaa, kulumista ja eroja tuotanto-, pilotti- ja laboratoriomurskaimissa. Tietolähteinä käytettiin mm. opintomateriaalia ja internetiä. Seuraavaksi selvitettiin kiihtyvyysantureiden asennusperiaatteet samoja lähteitä käyttäen. Lopuksi tehtiin tutustumiskäynti Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n murskaimiin, mikä auttoi paljon antureiden asennuspaikkojen kartoittamisessa.
Työn tuloksena selvitettiin pääperiaatteet kiihtyvyysantureiden asennukselle. Käyttökelpoisia asennuspaikkoja ei voitu kaikilta osin määritellä, koska BB 200 -murskaimesta ei ehditty saada kunnollisia rakennepiirustuksia.
Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että selvitetyt pääperiaatteet kiihtyvyysantureiden asennukselle auttavat varmasti omalta osaltaan myöhemmin tehtävää varsinaista asennustyötä.