Koulutusta tarvitaan, että pysytään ajan tasalla : Kotona laskimoverinäytteitä ottavien hoitajien osaaminen ja koulutus Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella
Rissanen, Anja; Helin, Anne; anne.helin@piramk.fi (2010)
Rissanen, Anja
Helin, Anne
anne.helin@piramk.fi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005199878
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005199878
Tiivistelmä
Opinnäytetyönä tehtävän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kirjallisuuden ja kyselyn avulla ongelmakohtia laskimoverinäytteenotossa. Tarkoitusta tuki selvitys, millä osa-alueilla hoitotyöntekijöillä oli eniten tiedollisia puutteita, jotka koulutuksessa piti ottaa huomioon. Jämsän kaupungin terveysaseman laboratoriossa ja KESLAB'n laboratoriossa Jyväskylässä koulutetaan laboratorion ulkopuolisia hoitohenkilökuntaan kuuluvia työntekijöitä laskimoverinäytteenottoon ja koulutuspaketti kootaan aina uudelleen riippuen kouluttajasta. Tähän menee aikaa ja koulutuspakettiin kuuluvat perusasiat eivät juuri muutu. Tämän opinnäytetyönä tehtävän tutkimuksen tavoitteena oli tehdä hoitohenkilökunnalle suunnatun laskimoverinäytteenoton koulutuksen toimintamalli. Sen avulla Keski-Suomen kuntien alueella hoitohenkilökunnan virheellinen näytteenotto vähenee.
Kyselytutkimus toteutettiin keväällä 2009 Webropol-kyselynä Keski-Suomen alueen kuntien kotihoidossa laskimoverinäytteitä ottavilta hoitajilta. Kysely lähetettiin 145 työsähköpostiosoitteeseen. Vastausprosentti oli 46 % (n=67). Tutkimusaineisto tallennettiin ja analysoitiin SPSS for Windows -ohjelmalla. Aineiston analyysin taso on kuvaileva.
Luetun kirjallisuuden, uusintapyyntörekisterin ja tehdyn kyselyn perusteella eniten puutteita ja havaittuja virheitä oli laskimoverinäytteenoton preanalyyttisessä vaiheessa. Verinäytteenotto- ja käsittelyohjeita ei aina noudatettu eikä esivalmisteluohjeita osattu antaa. Kotisairaanhoidon näytteenottajilla ei ollut riittävää perehdytystä laadukkaan näytteenoton kriteereihin eikä laboratoriotutkimusprosessin hallintaan. Tutkimusjoukosta vain puolet oli saanut riittävästi koulutusta laskimoverinäytteenottamista varten. Näytteenottajilla tulee olla kansainvälisen standardin mukainen näytteenottokoulutus. Näytteenoton laadun paran-tamiseksi näytteenoton koulutuksessa tulee huomioida preanalyyttiset tekijät tärkeänä osana laboratoriotutkimusprosessia sisältäen näytteenotossa tarvittavan välineistön, itse verinäytteenottotapahtuman, hemolyysin välttämisen, näytteiden säilytyksen ja kuljetuksen. Opintokokonaisuuteen tulisi kuulua myös käytännön harjoittelua.
Kyselyn tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää kotihoidossa toimivien hoitajien koulutuksen tarvetta perusteltaessa, koulutusta suunniteltaessa ja kohdennettaessa sekä tiedollisten valmiuksien päivittämisessä. Jatkotutkimushaasteena on tutkia vähenevätkö KESLAB’n uusintapyynnöt, esimerkiksi hemolyyttiset näytteet koulutuksen myötä.
Kyselytutkimus toteutettiin keväällä 2009 Webropol-kyselynä Keski-Suomen alueen kuntien kotihoidossa laskimoverinäytteitä ottavilta hoitajilta. Kysely lähetettiin 145 työsähköpostiosoitteeseen. Vastausprosentti oli 46 % (n=67). Tutkimusaineisto tallennettiin ja analysoitiin SPSS for Windows -ohjelmalla. Aineiston analyysin taso on kuvaileva.
Luetun kirjallisuuden, uusintapyyntörekisterin ja tehdyn kyselyn perusteella eniten puutteita ja havaittuja virheitä oli laskimoverinäytteenoton preanalyyttisessä vaiheessa. Verinäytteenotto- ja käsittelyohjeita ei aina noudatettu eikä esivalmisteluohjeita osattu antaa. Kotisairaanhoidon näytteenottajilla ei ollut riittävää perehdytystä laadukkaan näytteenoton kriteereihin eikä laboratoriotutkimusprosessin hallintaan. Tutkimusjoukosta vain puolet oli saanut riittävästi koulutusta laskimoverinäytteenottamista varten. Näytteenottajilla tulee olla kansainvälisen standardin mukainen näytteenottokoulutus. Näytteenoton laadun paran-tamiseksi näytteenoton koulutuksessa tulee huomioida preanalyyttiset tekijät tärkeänä osana laboratoriotutkimusprosessia sisältäen näytteenotossa tarvittavan välineistön, itse verinäytteenottotapahtuman, hemolyysin välttämisen, näytteiden säilytyksen ja kuljetuksen. Opintokokonaisuuteen tulisi kuulua myös käytännön harjoittelua.
Kyselyn tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää kotihoidossa toimivien hoitajien koulutuksen tarvetta perusteltaessa, koulutusta suunniteltaessa ja kohdennettaessa sekä tiedollisten valmiuksien päivittämisessä. Jatkotutkimushaasteena on tutkia vähenevätkö KESLAB’n uusintapyynnöt, esimerkiksi hemolyyttiset näytteet koulutuksen myötä.