Työtehtävissä kohdattavan väkivallan torjunta turvallisuusjohtamisen keinoin
Järvenpää, Antti (2010)
Järvenpää, Antti
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005037576
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005037576
Tiivistelmä
Tehtyjen selvitysten mukaan vuosittain muutama prosentti kaikista työntekijöistä Suomessa kohtaa väkivaltaa työtehtävissään. Työvoiman määrään suhteutettuna tämä tarkoittaa kymmeniä tuhansia työpaikkaväkivaltatapauksia. Väkivallan määrän vähentäminen esitetään tavoitteeksi monissa kansallisissa turvallisuuteen liittyvissä ohjelmissa. Suomalaisissa väkivallan torjunnan malleissa väkivallan uhkaa tarkastellaan lähinnä organisaation ulkopuolelta tulevaan väkivaltaan keskittyen. Organisaation sisäinen väkivalta ja muut väkivallan tyypit jäävät lähes huomiotta. Väkivallan järjestelmällisen torjunnan tarkastelu rajoittuu lisäksi usein hoito- ja palvelualoille.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli koota malli sellaisista keinoista ja niiden muodostamasta järjestelmästä, joita käyttäen työtehtävissä kohdattavaa väkivaltaa voidaan kokonaisvaltaisesti ja järjestelmällisesti torjua organisaatioissa. Näkökulma liittyi organisaatioon ja organisaation turvallisuusjohtamiseen. Tavoitteena oli koota mallista riittävän yleisluontoinen ja vain torjunnan peruselementit sisältävä, jotta sitä voisi hyödyntää ja soveltaa mahdollisimman monenlaisissa organisaatioissa. Mallin kokoamisessa käytettiin monipuolisesti niin koti- kuin ulkomaisia väkivallan torjuntaa käsitteleviä lähteitä sekä olemassa olevia malleja väkivallan torjuntajärjestelmistä. Mallin tueksi ja sen soveltamisen työkaluksi laadittiin tarkistuslista. Kootun malli käyttökelpoisuutta ja sovellettavuutta arvioitiin yhteistyöyrityksessä tehdyillä haastatteluilla. Haastattelujen perusteella esitettiin yhteistyöyritykselle kehitysehdotuksia.
Mallin kokoamisessa keskeinen havainto oli, että väkivallan torjunta perustuu hyvin pitkälti yleisiin turvallisuusjohtamisen keinoihin. Väkivallan torjuntaan tähtäävän järjestelmän elementeissä on selkeitä yhteneväisyyksiä erilaisiin turvallisuuden hallinta- ja johtamisjärjestelmiin. Mallin perustan muodostavat organisaation ylimmän johdon tuki, väkivallan torjunnasta vastuullinen johtoryhmä, riskienarviointi, katselmointi ja kehittäminen sekä yleiset linjaukset osoittava politiikka ja määritellyt toimintamallit. Käytännön toimenpiteitä ja keinoja ovat ohjeet, koulutus, ympäristön suunnittelu, turvallisuustekniikka, vaste, henkilöstön tukeminen, irtisanomis- ja rekrytointiprosessit sekä uhka- ja väkivaltatilanteiden raportointi ja seuranta. Olennaista mallissa ovat tehokas väkivallan uhkaan liittyvä tiedonhankinta sekä sen perusteella tehtävä arviointi ja puuttuminen. Mallin kokoamisessa havaittiin myös se, että organisaatiolla ja sen toiminnalla on selkeä vaikutus väkivallan uhkaan.
Yhteistyöyrityksessä tehdyissä haastatteluissa ilmeni, että mallia ja sen yksittäisiä elementtejä pidettiin yleisesti ottaen varsin käyttökelpoisina. Väkivallan järjestelmällistä torjuntaa pidettiin myös tärkeänä. Haastattelujen perusteella tunnistettiin useita kehitysehdotuksia liittyen yrityksen olemassa oleviin väkivallan torjunnan elementteihin. Keskeiset kehitysehdotukset liittyivät väkivallan torjunnan vastuu- ja organisointikysymyksiin, väkivallan huomioimiseen riskienarvioinneissa sekä toimintamallien ennalta määrittelemiseen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli koota malli sellaisista keinoista ja niiden muodostamasta järjestelmästä, joita käyttäen työtehtävissä kohdattavaa väkivaltaa voidaan kokonaisvaltaisesti ja järjestelmällisesti torjua organisaatioissa. Näkökulma liittyi organisaatioon ja organisaation turvallisuusjohtamiseen. Tavoitteena oli koota mallista riittävän yleisluontoinen ja vain torjunnan peruselementit sisältävä, jotta sitä voisi hyödyntää ja soveltaa mahdollisimman monenlaisissa organisaatioissa. Mallin kokoamisessa käytettiin monipuolisesti niin koti- kuin ulkomaisia väkivallan torjuntaa käsitteleviä lähteitä sekä olemassa olevia malleja väkivallan torjuntajärjestelmistä. Mallin tueksi ja sen soveltamisen työkaluksi laadittiin tarkistuslista. Kootun malli käyttökelpoisuutta ja sovellettavuutta arvioitiin yhteistyöyrityksessä tehdyillä haastatteluilla. Haastattelujen perusteella esitettiin yhteistyöyritykselle kehitysehdotuksia.
Mallin kokoamisessa keskeinen havainto oli, että väkivallan torjunta perustuu hyvin pitkälti yleisiin turvallisuusjohtamisen keinoihin. Väkivallan torjuntaan tähtäävän järjestelmän elementeissä on selkeitä yhteneväisyyksiä erilaisiin turvallisuuden hallinta- ja johtamisjärjestelmiin. Mallin perustan muodostavat organisaation ylimmän johdon tuki, väkivallan torjunnasta vastuullinen johtoryhmä, riskienarviointi, katselmointi ja kehittäminen sekä yleiset linjaukset osoittava politiikka ja määritellyt toimintamallit. Käytännön toimenpiteitä ja keinoja ovat ohjeet, koulutus, ympäristön suunnittelu, turvallisuustekniikka, vaste, henkilöstön tukeminen, irtisanomis- ja rekrytointiprosessit sekä uhka- ja väkivaltatilanteiden raportointi ja seuranta. Olennaista mallissa ovat tehokas väkivallan uhkaan liittyvä tiedonhankinta sekä sen perusteella tehtävä arviointi ja puuttuminen. Mallin kokoamisessa havaittiin myös se, että organisaatiolla ja sen toiminnalla on selkeä vaikutus väkivallan uhkaan.
Yhteistyöyrityksessä tehdyissä haastatteluissa ilmeni, että mallia ja sen yksittäisiä elementtejä pidettiin yleisesti ottaen varsin käyttökelpoisina. Väkivallan järjestelmällistä torjuntaa pidettiin myös tärkeänä. Haastattelujen perusteella tunnistettiin useita kehitysehdotuksia liittyen yrityksen olemassa oleviin väkivallan torjunnan elementteihin. Keskeiset kehitysehdotukset liittyivät väkivallan torjunnan vastuu- ja organisointikysymyksiin, väkivallan huomioimiseen riskienarvioinneissa sekä toimintamallien ennalta määrittelemiseen.