VERTAISTUKI VOIMAVARANA : keskoslasten vanhempien kokemuksia vertaistuesta vastasyntyneiden teho-osastolla K7
Laitinen, Jenni (2010)
Laitinen, Jenni
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2010
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005037569
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005037569
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Laitinen, Jenni. Vertaistuki voimavarana. Keskoslasten vanhempien kokemuksia vertaistuesta vastasyntyneiden teho-osastolla K7. Helsinki, kevät 2010, 54 s.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK).
Tutkimus tehtiin yhteistyössä vastasyntyneiden teho-osaston K7 henkilökunnan ja keskoslasten vanhempien kanssa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa vertaistuen merkitystä vaikeassa kriisitilanteessa ja etsiä mahdollisuuksia osaston järjestämien vertaistukiryhmien kehittämiselle. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisena keskoslasten vanhemmat kokevat vertaistuen sekä kokevatko he saaneensa osaston työntekijöiltä riittävästi tietoa, tukea ja ohjausta keskosuuteen liittyen. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuoda esille keskoslasten vanhempien näkökulma tuen tarpeesta vaikeassa kriisitilanteessa.
Tämä tutkimus on opinnäytetyö, joka toteutettiin kvalitatiivista menetelmää käyttäen. Tutkitusta teoriatiedosta nostettiin esiin haastattelukysymyksiä, ja tutkimusta varten haastateltiin seitsemää keskoslapsen vanhempaa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, ja haastattelut tehtiin yksilöhaastatteluina tammi-helmikuussa 2010. Haastattelujen pohjalta nostettiin esiin kehittämisideoita, joilla osaston järjestämän vertaistukiryhmän tuen antoa voitaisiin kehittää yhä enemmän vanhempien tarpeita vastaavaksi.
Haastatteluissa ilmeni, että tärkeimpänä tukiverkostona koettiin omat sosiaaliset suhteet, kuten puoliso, perhe ja ystävät. Lähes jokainen haastatelluista vanhemmista koki vertaistuen erittäin tärkeänä muiden tukimuotojen ohella. Vertaistukea vanhemmat olivat saaneet sekä osaston tiloissa että vapaa-ajallaan. Haastatteluissa kuitenkin ilmeni, että ihan kaikki eivät koe vertaistukea pelkästään positiivisena. Toisille vanhemmille se saattaa aiheuttaa myös katkeruuden ja kateuden tunteita, etenkin jos toisella oman vauvan tilanne on parempi. Hyvän ja tasa-arvoisen vertaistuen edellytyksenä näyttäisi olevan mahdollisimman samanlainen elämäntilanne. Ei riitä, että molemmilla osapuolilla lapsi on syntynyt keskosena, vaan tärkeänä pidetään, että vauvojen tilanteet olisivat mahdollisimman samanlaiset ja vauvat olisivat mieluiten syntyneet suunnilleen samoilla raskausviikoilla. Kaiken kaikkiaan vanhemmat olivat erittäin tyytyväisiä osaston toimintaan, niin hoitajien ammattitaitoon kuin hoidon laatuun. Osastolta saadun tuen vanhemmat kokivat riittävänä. Erityistä kiitosta sai omahoitajajärjestelmä sekä osaston tarjoaman muun ammattiavun, kuten perhe- ja sosiaalityöntekijän palvelut. Tiedon saantiin vanhemmat olivat kohtalaisen tyytyväisiä. Vanhempainryhmätoiminta koettiin erittäin hyvänä, mutta toiminnan kehittämiselle vanhemmilla näytti olevan paljon ideoita.
Asiasanat: keskoset, tehohoito, varhainen vuorovaikutus, vanhemmat, vertaistuki, kokemukset, vertaisryhmät, kehittäminen.
Laitinen, Jenni. Vertaistuki voimavarana. Keskoslasten vanhempien kokemuksia vertaistuesta vastasyntyneiden teho-osastolla K7. Helsinki, kevät 2010, 54 s.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK).
Tutkimus tehtiin yhteistyössä vastasyntyneiden teho-osaston K7 henkilökunnan ja keskoslasten vanhempien kanssa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa vertaistuen merkitystä vaikeassa kriisitilanteessa ja etsiä mahdollisuuksia osaston järjestämien vertaistukiryhmien kehittämiselle. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisena keskoslasten vanhemmat kokevat vertaistuen sekä kokevatko he saaneensa osaston työntekijöiltä riittävästi tietoa, tukea ja ohjausta keskosuuteen liittyen. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuoda esille keskoslasten vanhempien näkökulma tuen tarpeesta vaikeassa kriisitilanteessa.
Tämä tutkimus on opinnäytetyö, joka toteutettiin kvalitatiivista menetelmää käyttäen. Tutkitusta teoriatiedosta nostettiin esiin haastattelukysymyksiä, ja tutkimusta varten haastateltiin seitsemää keskoslapsen vanhempaa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, ja haastattelut tehtiin yksilöhaastatteluina tammi-helmikuussa 2010. Haastattelujen pohjalta nostettiin esiin kehittämisideoita, joilla osaston järjestämän vertaistukiryhmän tuen antoa voitaisiin kehittää yhä enemmän vanhempien tarpeita vastaavaksi.
Haastatteluissa ilmeni, että tärkeimpänä tukiverkostona koettiin omat sosiaaliset suhteet, kuten puoliso, perhe ja ystävät. Lähes jokainen haastatelluista vanhemmista koki vertaistuen erittäin tärkeänä muiden tukimuotojen ohella. Vertaistukea vanhemmat olivat saaneet sekä osaston tiloissa että vapaa-ajallaan. Haastatteluissa kuitenkin ilmeni, että ihan kaikki eivät koe vertaistukea pelkästään positiivisena. Toisille vanhemmille se saattaa aiheuttaa myös katkeruuden ja kateuden tunteita, etenkin jos toisella oman vauvan tilanne on parempi. Hyvän ja tasa-arvoisen vertaistuen edellytyksenä näyttäisi olevan mahdollisimman samanlainen elämäntilanne. Ei riitä, että molemmilla osapuolilla lapsi on syntynyt keskosena, vaan tärkeänä pidetään, että vauvojen tilanteet olisivat mahdollisimman samanlaiset ja vauvat olisivat mieluiten syntyneet suunnilleen samoilla raskausviikoilla. Kaiken kaikkiaan vanhemmat olivat erittäin tyytyväisiä osaston toimintaan, niin hoitajien ammattitaitoon kuin hoidon laatuun. Osastolta saadun tuen vanhemmat kokivat riittävänä. Erityistä kiitosta sai omahoitajajärjestelmä sekä osaston tarjoaman muun ammattiavun, kuten perhe- ja sosiaalityöntekijän palvelut. Tiedon saantiin vanhemmat olivat kohtalaisen tyytyväisiä. Vanhempainryhmätoiminta koettiin erittäin hyvänä, mutta toiminnan kehittämiselle vanhemmilla näytti olevan paljon ideoita.
Asiasanat: keskoset, tehohoito, varhainen vuorovaikutus, vanhemmat, vertaistuki, kokemukset, vertaisryhmät, kehittäminen.