Härkäpavun (Vicia fabia) viljely
Hietanen, Vesa (2010)
Hietanen, Vesa
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2010
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003115584
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003115584
Tiivistelmä
Kiinnostus uusia viljelykasveja kohtaan kasvaa. Härkäpapu on hyvä esimerkki siitä. Sen viljelyala kasvaa hiljalleen, ja siitä saatava valkuainen ja hyvä esikasvivaikutus kiinnostaa viljelijöitä. Suomessa Agrimarket Oy tekee viljelysopimuksia.
Härkäpavun viljely ja sadonkorjuu onnistuu samoilla työkoneilla kuin viljojen ja nurmien. Kylvettävä siemenmäärä on 250 kg/ha, itävyydestä ja tjp:stä riippuen. Lannoitus on hyvin maltillista; typpeä se tarvitsee 0¬¬¬-40 kg/ha ja fosforia ja kalia annetaan kuten kevätviljoilla, maan ravinnetilan mukaan. Kasvupaikakseen se tarvitsee poutimattoman maan ja pH:n pitää olla 6-7. Kasvinsuojelu on melko vaatimatonta. Härkäpavun viljely onnistuu 1-2 alueella ja 3 alueen suotuisimmilla alueilla. Säilörehuksi korjattava kasvusto voidaan viljellä hieman pohjoisempana. Kasvuaika on 111 päivää ja lämpösummana se on 1100 astetta.
Härkäpavun jalostus kehittyy koko ajan, ja uusia viljelyvarmempia ja satoisampia lajikkeita jalostetaan.
Lähteenä työssäni olen käyttänyt alan kirjallisuutta ja alan lehdissä olevia artikkeleita. Lisäksi olen haastatellut härkäpavun viljelijöitä Kyrönmaalta ja Seinäjoen seutukunnan alueelta.
Härkäpavun viljely ja sadonkorjuu onnistuu samoilla työkoneilla kuin viljojen ja nurmien. Kylvettävä siemenmäärä on 250 kg/ha, itävyydestä ja tjp:stä riippuen. Lannoitus on hyvin maltillista; typpeä se tarvitsee 0¬¬¬-40 kg/ha ja fosforia ja kalia annetaan kuten kevätviljoilla, maan ravinnetilan mukaan. Kasvupaikakseen se tarvitsee poutimattoman maan ja pH:n pitää olla 6-7. Kasvinsuojelu on melko vaatimatonta. Härkäpavun viljely onnistuu 1-2 alueella ja 3 alueen suotuisimmilla alueilla. Säilörehuksi korjattava kasvusto voidaan viljellä hieman pohjoisempana. Kasvuaika on 111 päivää ja lämpösummana se on 1100 astetta.
Härkäpavun jalostus kehittyy koko ajan, ja uusia viljelyvarmempia ja satoisampia lajikkeita jalostetaan.
Lähteenä työssäni olen käyttänyt alan kirjallisuutta ja alan lehdissä olevia artikkeleita. Lisäksi olen haastatellut härkäpavun viljelijöitä Kyrönmaalta ja Seinäjoen seutukunnan alueelta.