Kuulovammaisten selviytyminen terveydenhuollon palveluissa : Kyselytutkimus kuulovammaisille
Finnilä, Ida; Saikkonen, Asta (2009)
Finnilä, Ida
Saikkonen, Asta
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912097460
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912097460
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla kuulovammaisten selviämistä tervey-denhuollon palveluissa, sekä kuinka kuulovammaista kohdellaan terveyden-huollon henkilökunnan toimesta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa terveydenhuollon henkilökunnalle. Selviytymisen kannalta kuulo on yksi ihmisen tärkeimpiä aisteja, varsinkin vuorovaikutuksessa ja kielellisessä viestinnässä. Kuulemisen vajavuus, puutteellisuus, vaikeus, epätarkkuus ja epävarmuus muuttavat tapaa, jolla koemme itsemme, viestimme muiden kanssa, miellämme ympäristömme, hankimme tietoa ja opimme. Kuulovaurioilla on tämän takia hyvin laajat vaikutukset suoritus-, toiminta- ja työkykyyn.
Opinnäytetyömme toteutettiin kvantitatiivisena, eli määrällisenä tutkimuksena. Aineisto kerättiin kyselylomakkeiden avulla kuulovammaisilta huhtikuun- toukokuun vaihteessa 2009. Kyselylomakkeet jaettiin Seinäjoen Kuuloaseman ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuulontutkimusyksikön toimesta. Kyselylomakkeeseen vastattiin nimettömänä. Vastaajia oli 86, joista jouduimme hylkäämään puutteellisen täytön vuoksi 9. Lopullinen otanta oli 77. Opinnäytetyön tulokset käsiteltiin Excel-ohjelmalla
Opinnäytetyömme tulokset osoittivat, että kuulovammaiset ovat selviytyneet terveydenhuollon palveluissa eri tavoin. Useimmat heistä kuitenkin selviytyivät itsenäisesti. Terveydenhuollon henkilökunnalta toivottiin lisää tietoa ja taitoa kohdata kuulovammainen asiakas. Kuulovammaisen asiakkaan kohtaamisen perusteiksi esiin nousivat hyvä katsekontakti, selkeä ja rauhallinen puhe, sekä taustamelun poistaminen.
Opinnäytetyön jatkotutkimushaasteeksi nousi vastaavanlaisen tutkimuksen toteuttaminen laajempana, jopa valtakunnallisesti. Kansainvälinen vertailu voisi myös olla mahdollisena haasteena. Opinnäytetyön voisi toteuttaa myös keskittyen tiettyihin terveydenhuollon palveluihin tai tiloihin, esimerkiksi odotusaulaan.
Opinnäytetyömme toteutettiin kvantitatiivisena, eli määrällisenä tutkimuksena. Aineisto kerättiin kyselylomakkeiden avulla kuulovammaisilta huhtikuun- toukokuun vaihteessa 2009. Kyselylomakkeet jaettiin Seinäjoen Kuuloaseman ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuulontutkimusyksikön toimesta. Kyselylomakkeeseen vastattiin nimettömänä. Vastaajia oli 86, joista jouduimme hylkäämään puutteellisen täytön vuoksi 9. Lopullinen otanta oli 77. Opinnäytetyön tulokset käsiteltiin Excel-ohjelmalla
Opinnäytetyömme tulokset osoittivat, että kuulovammaiset ovat selviytyneet terveydenhuollon palveluissa eri tavoin. Useimmat heistä kuitenkin selviytyivät itsenäisesti. Terveydenhuollon henkilökunnalta toivottiin lisää tietoa ja taitoa kohdata kuulovammainen asiakas. Kuulovammaisen asiakkaan kohtaamisen perusteiksi esiin nousivat hyvä katsekontakti, selkeä ja rauhallinen puhe, sekä taustamelun poistaminen.
Opinnäytetyön jatkotutkimushaasteeksi nousi vastaavanlaisen tutkimuksen toteuttaminen laajempana, jopa valtakunnallisesti. Kansainvälinen vertailu voisi myös olla mahdollisena haasteena. Opinnäytetyön voisi toteuttaa myös keskittyen tiettyihin terveydenhuollon palveluihin tai tiloihin, esimerkiksi odotusaulaan.