Työikäisten ravitsemustottumukset ja ravitsemukseen liittyvä ohjaus työterveyshuollossa
Leppäkoski, Sari (2009)
Leppäkoski, Sari
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906113890
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906113890
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisia työikäisten ravitsemustottumukset ovat ja millaisia kokemuksia heillä on saamastaan ravitsemusohjauksesta työterveyshuollosta. Tutkimuksen tavoitteena oli antaa työterveyshoitajille tietoa siitä, mikä on ravitsemusohjauksen tarve ja miten työterveyshuollon ravitsemusohjausta voitaisiin kehittää. Kohderyhmänä olivat työterveyshuollossa asioivat asiakkaat. Kohderyhmä oli rajattu niihin asiakkaisiin, jotka kyseisellä käynnillään olivat olleet terveystarkastuksessa. Tutkimusaineisto kerättiin loka-tammikuussa 2009. Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, joka sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Kyselylomakkeita jaettiin 130, vastausprosentiksi tuli 54 % (n= 70). Tutkimuksen tulokset analysoitiin tilastollisesti ja tulokset esitettiin prosenttilukuina, taulukoina ja kuvina. Avointen kysymysten vastaukset analysoitiin sisällönanalyysillä. Osa avoimista vastauksista on esitetty suorina lainauksina. Vastaajien ravitsemustottumukset vastasivat suurimmaksi osaksi ravitsemussuosituksia. Suurin osa vastaajista söi päivän aikana aamupalan, lounaan sekä päivällisen. Iltapalan päivittäin söi yli puolet (60 %). Useimmat söivät kalaa kaksi kertaa viikossa ja käyttivät vähärasvaisia tuotteita ja kasvirasvoja. Myös hedelmiä ja kasviksia useimmat söivät päivittäin. Vastaajista suurin osa söi kokojyvä- tai ruisleipää. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että suolan ja makeisten syönti oli suosituksia suurempaa. Työikäiset olivat saaneet terveellisestä ravitsemuksesta hyvin tietoa työterveyshuollosta. Tietoa oli saatu muun muassa ravintoaineista ja niiden merkityksistä, säännöllisistä ruoka-ajoista, painonhallinnasta ja ravitsemustilaan liittyvistä sairauksista. Vain pieni osa kyselyyn vastanneista haluaisi saada lisää tietoa ravitsemukseen liittyvissä asioissa. Parhaiten ravitsemusohjausta oli saatu terveydenhoitajalta terveystarkastuksessa. Tutkimuksen tulosten perusteella työikäiset ovat tyytyväisiä työterveyshuollon ravitsemusohjaukseen. Kehittämisideoita tuli vain muutama. Kehittämisideoista esille nousi ryhmätilaisuuksien tarpeellisuus. Työterveyshuollon antama ravitsemusohjaus ei välttämättä tavoita kuin niitä asiakkaita, jotka käyvät terveystarkastuksissa. Jatkossa voitaisiin tutkia miten työterveyshoitajat antavat ravitsemusohjausta, mitä keinoja he käyttävät ja miten he haluaisivat kehittää antamaansa ravitsemusohjausta.