Taloushallinnon raportoinnin tehostaminen pk-yrityksessä : case: Stala Group
Martikainen, Anna (2009)
Martikainen, Anna
Lahden ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905142824
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905142824
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee taloushallinnon raportoinnin tehostamista pk-yrityksen näkökulmasta. Case-yrityksiä ovat Stala Group:in kuuluvat Stala Oy ja Stalatube Oy. Tutkimuksen tavoite on havainnoida, miten taloushallinnon raportointia voidaan tehostaa. Tutkimuksessa selvitetään raportoinnin kehittämistä kustannuspaikkalaskennan ja uuden taloushallinto-ohjelman käyttöönoton yhteydessä.
Tutkimusongelma on, miten raportointia voidaan tehostaa. Alaongelmia ovat, miten raportointi tehostuu kustannuspaikkalaskentaan siirtymisen johdosta ja otettaessa käyttöön uusi taloushallinto-ohjelma.
Teoriaosuudessa käsitellään yrityksen laskentatointa päätöksenteon tukena ulkoisen ja sisäisen laskentatoimen näkökulmista. Osuudessa käsitellään tarkemmin kustannuspaikkalaskentaa. Projektihallinnan ja tietojärjestelmäprojektien osaaminen on tärkeää vastaavien projektien toteuttamisessa. Yritys on raportointivelvollinen omille sidosryhmilleen, joten teoriaosuuden viimeinen osuus sisältää taloushallinnon raportoinnin ulkoiseen ja sisäiseen tarpeeseen ja raportoinnin kehittämistä.
Empiriaosuus perustuu case-yrityksille tehtyyn kvalitatiiviseen tutkimukseen, joka suoritettiin syksyn 2008 ja kevään 2009 aikana. Empiriaosuudessa tarkastellaan taloushallinnon raportoinnin tehostamisella saavutettuja hyötyjä ja projektinhallintaa. Tutkimuksen aineisto koostuu projektimateriaalista, teemahaastattelusta ja omasta havainnoinnista. Lisäksi teoriatietoja kerättiin kirjallisuudesta ja Internetistä.
Tutkimuksen tulosten mukaan case-yritysten raportointi tehostui tehdyillä toimenpiteillä huomattavasti niiltä osin kuin niitä voitiin arvioida tähän mennessä. Kustannuspaikkalaskenta paransi kiinteiden kustannusten seurantaa ja raportointia ja tarkensi vastuualueiden jakoa. Uudessa järjestelmässä raportointi on huomattavasti joustavampaa ja useat toiminnallisuudet helpottavat tietojen käsittelyä. Monipuoliset valmiit raportit ja käyttäjäkohtaisesti muodostettavat raportit koettiin hyviksi.
Tutkimusongelma on, miten raportointia voidaan tehostaa. Alaongelmia ovat, miten raportointi tehostuu kustannuspaikkalaskentaan siirtymisen johdosta ja otettaessa käyttöön uusi taloushallinto-ohjelma.
Teoriaosuudessa käsitellään yrityksen laskentatointa päätöksenteon tukena ulkoisen ja sisäisen laskentatoimen näkökulmista. Osuudessa käsitellään tarkemmin kustannuspaikkalaskentaa. Projektihallinnan ja tietojärjestelmäprojektien osaaminen on tärkeää vastaavien projektien toteuttamisessa. Yritys on raportointivelvollinen omille sidosryhmilleen, joten teoriaosuuden viimeinen osuus sisältää taloushallinnon raportoinnin ulkoiseen ja sisäiseen tarpeeseen ja raportoinnin kehittämistä.
Empiriaosuus perustuu case-yrityksille tehtyyn kvalitatiiviseen tutkimukseen, joka suoritettiin syksyn 2008 ja kevään 2009 aikana. Empiriaosuudessa tarkastellaan taloushallinnon raportoinnin tehostamisella saavutettuja hyötyjä ja projektinhallintaa. Tutkimuksen aineisto koostuu projektimateriaalista, teemahaastattelusta ja omasta havainnoinnista. Lisäksi teoriatietoja kerättiin kirjallisuudesta ja Internetistä.
Tutkimuksen tulosten mukaan case-yritysten raportointi tehostui tehdyillä toimenpiteillä huomattavasti niiltä osin kuin niitä voitiin arvioida tähän mennessä. Kustannuspaikkalaskenta paransi kiinteiden kustannusten seurantaa ja raportointia ja tarkensi vastuualueiden jakoa. Uudessa järjestelmässä raportointi on huomattavasti joustavampaa ja useat toiminnallisuudet helpottavat tietojen käsittelyä. Monipuoliset valmiit raportit ja käyttäjäkohtaisesti muodostettavat raportit koettiin hyviksi.