”Samoja lapsiahan ne on, ko kuka tahansa lapsi” : Vammainen lapsi tavallisessa päiväkotiryhmässä
Yliniva, Titta; Naalisvaara, Jenna (2008)
Yliniva, Titta
Naalisvaara, Jenna
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2008
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200812184513
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200812184513
Tiivistelmä
Opinnäytetyön kuvaus: Opinnäytetyössä selvitämme vammaisten lasten asemaa
tavallisessa päiväkotiryhmässä. Lapsen asemalla tarkoitetaan hänen suhdettaan muuhun
lapsiryhmään, toiminnan mukauttamista ja suunnittelua sekä lapsen erityistarpeiden
huomioimista. Tärkeinä asioina nähdään myös vammaisten lasten vanhempien ja päivähoidon
välinen yhteistyö sekä lapsen kuuleminen.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Työssä selvitämme vammaisen lapsen asemaa ta-
vallisessa päiväkotiryhmässä cp-vammaisen ja näkövammaisen lapsen kautta, jonka vuoksi
cp –ja näkövammaisuus nostetaan erityisesti esille. Vammaisuutta käsitellään myös yleisellä
tasolla. Teoriaosuudessa käsitellään myös päivähoitoa, esiopetusta, varhaiserityiskasvatusta
sekä yhteistyötä päivähoidon ja perheen välillä.
Metodologinen esittely: Opinnäytetyö on kvalitatiivinen, eli laadullinen. Tutkimusmenetel-
mänä opinnäytetyössä käytetään teemahaastattelua ja analyysimenetelmänä sisällönanalyysia.
Haastattelut on toteutettu sekä yksilö- että parihaastatteluna. Haastattelut nauhoitettiin ja
litteroitiin yhtä haastattelua lukuunottamatta. Haastatteluteemoja ovat toiminnan suunnittelu
ja mukauttaminen, päivähoidon valinta, lapsen erityisen tuen tarpeen huomioiminen, lapsen
kuuleminen ja osallisuus sekä yhteistyö päivähoidon ja vanhempien välillä. Tutkimustulokset
ovat jaettu haastatteluissa käytettyjen teemojen mukaan. Haastattelut analysoitiin ja
analyysin rinnalle on nostettu haastateltavien sitaatteja vahvistamaan tehtyä analyysia.
Opinnäytetyön tutkimusjoukko oli melko pieni, joten tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä,
vaan saadut tutkimustulokset kertovat vain yhden päiväkodin tilanteesta.
Keskeiset tutkimustulokset: Vammaisten lasten asema on hyvä heidän omassa, tavallisessa
päiväkotiryhmässään. Heidän erityistarpeensa on huomioitu ja he saavat tarvitsemansa avun.
Heillä on henkilökohtaiset avustajat, tarvitsemansa apuvälineet ja osaava päivähoitohenkilö-
kunta. Heidän ryhmänsä aikuiset ja lapset kohtelevat heitä samanarvoisesti muiden lasten
kanssa.
Johtopäätökset: Vammaiset lapset voivat olla tavallisessa päiväkotiryhmässä, kun päiväkoti-
päivä suunnitellaan heidän erityistarpeensa huomioiden. Päiväkodin tilat on suunniteltu niin,
että lapset pääsevät kulkemaan mahdollisimman esteettömästi ja itsenäisesti. Lasten ryhmäs-
sä on erityislastentarhanopettaja, jolla on erityisosaamista vammaisten lasten kanssa työs-
kentelemiseen. Myös vammaisten lasten avustajat ovat tärkeässä roolissa. He esimerkiksi val-
mistavat lapsille materiaalia, jonka avulla he pystyvät osallistumaan esikouluopetukseen ja
muuhun ryhmän toimintaan. Toiminta myös yksilöllistetään ja mukautetaan lasten kykyjen ja
taitojen mukaan sekä siitä tehdään mahdollisimman konkreettista. Ensin nähdään aina lapsen
vahvuudet ja sen jälkeen haasteet, ei vaikeudet.
tavallisessa päiväkotiryhmässä. Lapsen asemalla tarkoitetaan hänen suhdettaan muuhun
lapsiryhmään, toiminnan mukauttamista ja suunnittelua sekä lapsen erityistarpeiden
huomioimista. Tärkeinä asioina nähdään myös vammaisten lasten vanhempien ja päivähoidon
välinen yhteistyö sekä lapsen kuuleminen.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Työssä selvitämme vammaisen lapsen asemaa ta-
vallisessa päiväkotiryhmässä cp-vammaisen ja näkövammaisen lapsen kautta, jonka vuoksi
cp –ja näkövammaisuus nostetaan erityisesti esille. Vammaisuutta käsitellään myös yleisellä
tasolla. Teoriaosuudessa käsitellään myös päivähoitoa, esiopetusta, varhaiserityiskasvatusta
sekä yhteistyötä päivähoidon ja perheen välillä.
Metodologinen esittely: Opinnäytetyö on kvalitatiivinen, eli laadullinen. Tutkimusmenetel-
mänä opinnäytetyössä käytetään teemahaastattelua ja analyysimenetelmänä sisällönanalyysia.
Haastattelut on toteutettu sekä yksilö- että parihaastatteluna. Haastattelut nauhoitettiin ja
litteroitiin yhtä haastattelua lukuunottamatta. Haastatteluteemoja ovat toiminnan suunnittelu
ja mukauttaminen, päivähoidon valinta, lapsen erityisen tuen tarpeen huomioiminen, lapsen
kuuleminen ja osallisuus sekä yhteistyö päivähoidon ja vanhempien välillä. Tutkimustulokset
ovat jaettu haastatteluissa käytettyjen teemojen mukaan. Haastattelut analysoitiin ja
analyysin rinnalle on nostettu haastateltavien sitaatteja vahvistamaan tehtyä analyysia.
Opinnäytetyön tutkimusjoukko oli melko pieni, joten tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä,
vaan saadut tutkimustulokset kertovat vain yhden päiväkodin tilanteesta.
Keskeiset tutkimustulokset: Vammaisten lasten asema on hyvä heidän omassa, tavallisessa
päiväkotiryhmässään. Heidän erityistarpeensa on huomioitu ja he saavat tarvitsemansa avun.
Heillä on henkilökohtaiset avustajat, tarvitsemansa apuvälineet ja osaava päivähoitohenkilö-
kunta. Heidän ryhmänsä aikuiset ja lapset kohtelevat heitä samanarvoisesti muiden lasten
kanssa.
Johtopäätökset: Vammaiset lapset voivat olla tavallisessa päiväkotiryhmässä, kun päiväkoti-
päivä suunnitellaan heidän erityistarpeensa huomioiden. Päiväkodin tilat on suunniteltu niin,
että lapset pääsevät kulkemaan mahdollisimman esteettömästi ja itsenäisesti. Lasten ryhmäs-
sä on erityislastentarhanopettaja, jolla on erityisosaamista vammaisten lasten kanssa työs-
kentelemiseen. Myös vammaisten lasten avustajat ovat tärkeässä roolissa. He esimerkiksi val-
mistavat lapsille materiaalia, jonka avulla he pystyvät osallistumaan esikouluopetukseen ja
muuhun ryhmän toimintaan. Toiminta myös yksilöllistetään ja mukautetaan lasten kykyjen ja
taitojen mukaan sekä siitä tehdään mahdollisimman konkreettista. Ensin nähdään aina lapsen
vahvuudet ja sen jälkeen haasteet, ei vaikeudet.