Merenkulkijoiden kriminalisointi
Rintamäki, Annika (2008)
Rintamäki, Annika
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200810223683
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200810223683
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia merenkulkijoiden kriminalisointia. Kriminalisointia tutkittiin tapauksissa, joissa oli sattunut öljypäästö tai sellaisen epäiltiin sattuneen. Työssä esiteltiin tapauksia, joissa merenkulkijoita oli pidätetty perusteettomasti kohtuuttomaksi ajaksi tai syytetty ilman näyttöä. Työssä käsiteltiin kansainvälisiä lakeja ja sopimuksia, joita sovellettiin tai olisi voinut soveltaa edellä mainituissa tapauksissa. Yhdysvaltojen ja eri Euroopan maiden lakeja esiteltiin myös. Kansainvälisistä tutkimuksista ja esityksistä perehdyttiin lähemmin BIMCO:n, Comite Maritime Internationalin sekä IMO:n ja ILO:n tekemiin havaintoihin. Merenkulkijoiden kriminalisointi on vakava ongelma, koska se mitätöi merenkulkijoiden perusihmisoikeuksia. Usein pitkäaikaisissa pidätyksissä on kyse enimmäkseen rahallisten korvausten saamisesta kolmannelta osapuolelta eli aluksen omistajilta tai vakuutusyhtiöltä, jolloin merenkulkijoista tulee panttivankeja. Osassa tapauksista merenkulkijoista tehtiin syyllisiä ilman puolueetonta tutkintaa ja oikeuden päätöstä, jotta oikeat syylliset eivät joutuisi vastuuseen. Moniin tapauksiin liittyi myös median valtava kiinnostus, johtuen mittavista öljyvahingoista. Tutkimuksessa yritettiin löytää ratkaisuja, joilla voitaisiin taata merenkulkijoille oikeudenmukainen kohtelu merenkulun onnettomuustapauksissa. Tutkimuksessa esitettiin syitä merenkulun onnettomuuksille tai laittomille öljypäästöille. Usein onnettomuuksissa on kyse inhimillisestä erehdyksestä. Onnettomuuden syihin vaikuttaa kuitenkin monta muutakin tekijää ja olosuhdetta. Esimerkiksi alusten kuntoon ja miehistön lukumäärään sekä koulutukseen vaikuttaa hyvin vahvasti aluksen omistajan politiikka eivätkä niinkään merenkulkijoiden toimet. Tutkimuksessa tultiin sellaiseen tulokseen, että nykyinen trendi tiukentaa öljypäästöjä koskevia lakeja ei enää aja asiaansa, koska se vähentää entisestään osaavien ja lainsäädännöstä perillä olevien merenkulkijoiden kiinnostusta toimia päällystötehtävissä aluksilla. Lainsäädännön kiristämisen sijaan pitäisi huolehtia siitä, että kaikki merenkulun teollisuuteen osallistuvat tahot kantaisivat vastuunsa merikuljetuksista. On hyödytöntä rangaista suorittavaa porrasta eli merenkulkijoita öljyvahingoista, jos aluksen omistajat, rahtaajat sekä muut, jotka hyötyvät taloudellisesti merikuljetuksista, eivät puutu vahingollisiin tai puutteellisiin toimintatapoihin vaan tukevat niitä. Jos nähdään tarpeelliseksi tiukentaa lakeja, niin vastuuta pitäisi lisätä tahoille, jotka oikeasti hyötyvät siitä, että liian vanhoja aluksia navigoi epäpätevä miehistö huonoissa keliolosuhteissa.