Merja Jokelainen & Pirkko Suua
Laadukasta harjoittelua pidetään vetovoimatekijänä ammattikorkeakoulujen terveysalan koulutuksissa edistämässä opiskelijoiden osaamisen kehittymistä ja sujuvaa siirtymistä työelämään. Jatkuva harjoittelujen laadun arviointi on merkityksellistä koulutusten kehittämisessä. Yhtenä laadun varmistamisen menetelmänä ammattikorkeakouluissa terveysaloilla muutaman vuoden käytössä harjoitteluiden laatusuositukset (kuva 1).
Laatusuosituksissa on kuvattu ammattikorkeakoulun hallinnon, kuten esihenkilöiden, koulutusjohtajien ja -päälliköiden tehtäviä ja vastuita opiskelijoiden harjoittelujen edellytysten luomisessa ja laadun seurannassa. Laatusuositukset sisältävät myös opiskelijoiden ja opettajien tehtävät ja roolit ennen harjoittelua, harjoittelun aikana ja sen jälkeen. (Jokelainen ym. 2020.)
Laatusuositusten käyttöä ja hyötyjä selvitettiin keväällä 2022 seitsemässä ammattikorkeakoulussa myös terveysalan esihenkilöiltä. Selvityksen mukaan esihenkilöt tuntevat laatusuositukset ja myös käyttävät niitä jonkin verran, joskin niiden hyötyjä laajemmin ei täysin tunnisteta. Kuitenkin esihenkilöiden mielestä suositukset luovat selkeät rakenteet, yhtenäistävät käytänteitä ja ovat merkityksellisiä harjoittelujen laadun varmistamisessa.
Harjoittelut ovat merkittävä osa terveysalojen koulutusta, esimerkiksi sairaanhoitajan tutkinnossa laajuus on kolmannes koulutuksesta, joten ammattikorkeakouluissa on tärkeää arvioida harjoittelun laatua. Koulutusten laatu ja kehittäminen on myös lain mukaan ammattikorkeakoulujen tehtävä (Ammattikorkeakoululaki 2014/932). Lisäksi ammattikorkeakoulujen strategiat ohjaavat niiden toimintaa ja strategiset linjaukset konkretisoituvat myös opetussuunnitelmissa. Opetussuunnitelma vaikuttaa siten merkittävästi koulutukseen toteutukseen ja harjoittelujen laatuun. Laadukkaalla harjoittelulla varmistetaan myös alan vetovoimaisuutta ja alalle työllistymistä.
Koulutusten laatua arvioidaan ja kehitetään ammattikorkeakouluissa myös Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) auditointitulosten pohjalta. Karvin (2021) sote-alan arvioinnin mukaan terveysalan koulutusten ja harjoittelujen toteutuksen tulee tapahtua yhä vahvemmin työelämäyhteistyössä sekä huomioida yhteiskunnan ja koulutusten muutokset. Terveysalan harjoitteluihin vaikuttavat yhteiskunnalliset muutokset (mm. hyvinvointialueisiin siirtyminen) ja pedagogiset haasteet (mm. virtuaaliset oppimisympäristöt) kuin myös kansainväliset ohjeistukset (mm. EU direktiivit).
Ajankohtaista on meneillään oleva muutos ammattikorkeakoulujen terveysalan harjoittelujen korvauksista, jonka myötä uusitaan myös harjoittelusopimuksia. Muutokset luovat mahdollisuuksia laatusuositusten hyödyntämiseen opiskelijoiden harjoittelun kehittämisessä ja työelämäyhteistyön tiivistämisessä.
Terveysalan harjoitteluiden kehittämisen Harkka-hankkeessa (Tervaskanto-Mäentausta & Rintala 2021) todettiin, että ammattikorkeakoulujen tulee varmistaa koulutuksen laatua tarjoamalla riittävät harjoittelumahdollisuudet opiskelijoiden sujuvaan opiskeluun. Tästä esimerkkinä harjoittelun suorittaminen työsuhteessa opintojen aikana eli opinnollistaminen, johon ammattikorkeakoulujen tulisi yhdessä laatia yhtenäiset ohjeistukset. Jatkuva ja personoitu oppiminen, yksilölliset opintopolut ja digitaalisuuden hyödyntäminen ovat myös terveysalan harjoittelun kehittämisessä ajankohtaisia asioita.
Laatusuosituksia on mahdollista hyödyntää ammattikorkeakouluissa toiminnan kehittämisen ja ohjauksen välineenä. Esihenkilöillä on merkittävä tehtävä ja vastuu opiskelijoiden harjoitteluprosessissa. Laatusuositukset tarjoavat heille työkalun oman toiminnan arviointiin sekä harjoitteluprosessien laadun seurantaan.
Ammattikorkeakoulut keräävät palautetta omista prosesseistaan, joten myös harjoitteluprosessia on tärkeä arvioida systemaattisesti. Harjoittelun laatusuosituksiin sisältyvät laatukriteerit voivat toimia arviointiperusteina palautteen keräämisessä. Harjoittelujen laatusuositusten tunnettavuutta ja käyttöä tulee edelleen lisätä myös harjoitteluympäristöihin, näin myös esihenkilöt selvityksessä totesivat.
Yhteenvetona suositusten merkityksestä ammattikorkeakoulujen harjoittelujen ja koulutuksen laadun parantamiseksi todetaan, että laatua voidaan edistää suosituksilla toiminnan arvioinnissa, päätöksenteossa sekä kehittämistyössä vastaten tulevien palvelujärjestelmien ja rahoitusmallien muutoksiin.
Merja Jokelainen, TtT, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, merja.jokelainen(at)savonia.fi.
Pirkko Suua, THM, lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu, pirkko.suua(at)oamk.fi.
Lähteet
Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932.
Jokelainen, M., Jumisko, E., Kullas-Nyman, L., Lehtola, K., Kylmälä, A, Ritsilä. J. & Suua, P. 2020. Terveysalan harjoittelujen laatusuositukset ammattikorkeakouluille. Suomen ammattikorkeakoulujen terveysalan koulutuksen verkosto. https://amkterveysala.wordpress.com/harjoittelun-laatusuositukset/.
Karvi 2021. Sosiaali- ja terveysalan ammatillinen ja korkeakoulutus. Arviointien keskeiset tulokset ja kehittämissuositukset. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. https://karvi.fi/wp-content/uploads/2021/11/KARVI_T1121.pdf.
Tervaskanto-Mäentausta, T. & Rintala, T-M. (toim) 2021. HARKKA – Kehittyneitä toimintatapoja terveysalan harjoitteluun ja ohjaukseen. OAMK Journal 106/2021. Oulun ammattikorkeakoulun julkaisuja. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/520335/Oamk%20Journal%20106_2021.pdf?sequence=5&isAllowed=y.
