Katujen asiantuntijat korkeakoulussa

Tässä artikkelissa tarkastelemme Laurea-ammattikorkeakoulun kokemusasiantuntijakoulutusta, joka on suunnattu rikostaustaisille ihmisille. Vastaamme kysymykseen: Miten katujen asiantuntijat ammattikorkeakoulussa tukevat korkeakoulujen eettistä kestävyysosaamista? Osoitamme artikkelissa, miten KEIJO-kokemusasiantuntijakoulutus pedagogisena menetelmänä tukee korkeakoulun eettistä kestävyysosaamista. Kokemusasiantuntija Tepi Salon mukaan kokemusasiantuntijakoulutus oli todella upea, mutta isoin merkitys oli sillä, että pääsimme tämän kautta takaisin yhteiskuntaan.

Laurea-ammattikorkeakoulu on kehittänyt hankeyhteistyössä järjestöjen kanssa Keijo-kokemusasiantuntijakoulutuksen, joka on suunnattu rikos- ja päihdetaustaisille. Koulutuksessa rikos- ja päihdetaustaiset henkilöt osallistuvat kokemusasiantuntijakoulutukseen, joka sisältää kolme kuukautta kokopäiväistä opiskelua Laurea-ammattikorkeakoulussa sekä kolmen kuukauden harjoittelujakson työelämässä. Keijo-kokemusasiantuntijakoulutuksen käyneillä henkilöillä on monilla taustallaan kokemuksia rikosseuraamus- ja päihdekuntoutusasiakkuudesta. Osa kokemusasiantuntijoista on kokenut myös asunnottomuutta sekä hyvinvointipalveluiden aukkokohdista putoamista elämänsä eri vaiheissa.

Monien kokemusasiantuntijoiden asiantuntijuus on rakentunut varsin rankoista elämänkokemuksista. Tämä kaduilla rakentunut asiantuntijuus tarjoaa hiljaista tietoa, jota tarvitsemme, kun kohtaamme ihmisiä ja yhteisöjä, jotka ovat varsin kaukana valtaapitävistä auktoriteeteistä ja joilla on vielä matkaa siihen, että luottamus viranomaisia kohtaan olisi saavutettu. Salon mukaan on kunniallista olla katujen asiantuntija, koska se tarjoaa mahdollisuuden tasa-arvoiseen dialogiin yhteiskunnassamme marginaalissa elävien ja sorrettujen kanssa. Kokemusasiantuntija Tepi Salon mukaan monet kaduilta omaksutut asiat rakentavat asiantuntijuutta, jollaista koulujen penkeillä istumalla opita. Katujen asiantuntijat tietävät, mikä oikeasti auttaa ja miten palvelut ovat aidosti asiakaslähtöisiä.

Danielssonin ja Aaltosen (2017) tutkimuksessa rikosseuraamuksen ankaruuden ja työmarkkina-aseman välillä on havaittu yhteys siten, että työssä olevien osuus on pienin ehdottomasti tuomittujen keskuudessa. Rikosseuraamuslaitoksen työtoiminnan linjauksissa (2013, 6) todetaan, että työtoiminta tukee vankeja rikoksettomaan elämään edistämällä heidän työllistymisedellytyksiään ja työllistymistään. Ahon ja Mäkiahon selvityksen (2016, 26) mukaan työnantajien työntekijöihinsä kohdistamat osaamis- ja muut vaatimukset jatkuvasti kasvavat kiristyvän kansainvälisen kilpailun ja tuottavuuden kasvupaineiden myötä. Rikostaustaisilla työura on tavallisesti tuomioiden vuoksi katkonainen, eikä heillä välttämättä ole riittävää koulutusta avoimien markkinoiden työvoiman keskinäisessä kilpailussa. Rikostaustaisten työllisyyden tukemiseen tarvitaan toimenpiteitä sekä vankeudessa että sen jälkeen.

KEIJO-koulutusmalli

Hankkeen päättyä kokemusasiantuntijakoulutus on toteutunut Laureassa työvoimakoulutuksena. Lisäksi Laureassa toteutetaan parhaillaankin hanketyön kautta myös täydennyskoulutusta jo koulutetuille kokemusasiantuntijoille digitaalisuuteen ja verkko-osaamiseen liittyvissä taidoissa. Kokemusasiantuntijaksi kouluttautuminen tai kokemusasiantuntijatehtävissä toimiminen voidaan ymmärtää yhdeksi vaiheeksi kuntoutumisessa ja elämässä eteenpäin menemisessä. Se mahdollistaa, että avun vastaanottajasta voi tulla sen antaja tai palvelujen kehittäjä (Hietala & Rissanen 2015). Keijo-kokemusasiantuntijakoulutuksen malliin sisältyy teoriaopetuksen lisäksi myös työharjoittelu, joka on merkittävästi edistänyt kokemusasiantuntijoiden siirtymiä työelämään. Hankkeen aikana Keijo-koulutuksesta työelämään tai koulutukseen siirtyi Uudellamaalla yhteensä 68 prosenttia koulutuksen käyneistä (Schellhammer & Salmi 2020, 104).

Teoria ja keskeiset käsitteet

Kestävään kehitykseen kuuluu ulottuvuudet: ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen & kulttuurinen (Ympäristöministeriö). KEIJO-koulutus on esimerkki koulutuksen kestävästä kehityksestä erityisesti sosiaalisen ulottuvuuden saralla (Nikula 2022). Se vahvistaa osallisuutta ja lisää yhteenkuuluvuutta (Nikula ja Lindström 2021).

KEIJO-toiminnan taustalla voidaan nähdä myös Arenen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelman edistäminen erityisesti saavutettavuuden osalta: ”jotta jokainen voi tavoitella koulutusta ja osaamista perhetaustasta, sukupuolesta, kielestä, etnisestä taustasta, kansallisuudesta, toimintarajoitteesta, asuinpaikasta tai muusta yksilöstä riippumattomasta tekijästä riippumatta.” (Arene 2020). Taustalla voidaan nähdä myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen: ”Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.” (Agenda 2030, kohta 4).

KEIJO-koulutus ja toimintamalli voidaan oikeastaan käsitteellistää toivon pedagogiikkana. Kestävyys ja toivo on olemuksellisesti sidottu yhteen. Värrin (2022) mukaan kasvatus ja toivo on sidottu yhteen. Värrin mukaan kasvattaja on ”tuomittu toivoon”, eikä kasvattajalla ole oikeutta viedä nuorelta (tai opiskelijalta) toivoa (Värri 2022) – vaan itseasiassa juuri päinvastoin, kasvattaja tarjoilee ja muotoilee toivonnäköaloja. Toivoa on sanoitettu mm. toteamalla, että jos meillä ei ole toivoa, meillä ei ole enää mitään (Heikkinen 2022). Tämä kuvastaa toivon voimaa ja se on myös KEIJO-toimintamallin ytimessä.

Ammattikorkeakoulussa kurssien tulisi kestävyyden näkökulmasta olla niin ketteriä, että niitä pystytään muokkaamaan ripeämmin kuin kokonaista opetussuunnitelmaa. Laureassa on kehitetty ja käytössä LbD-pedagoginen malli (eli kehittämispohjainen oppiminen), josta KEIJO-koulutusmalli on yksi erittäin toimiva sovellus. LbD antaa joustavia ja ketteriä mahdollisuuksia sitoa opinnot osaksi kestäviä ratkaisuja osana projekteja ja työelämää (kts. myös Nikula 2022; kts. LbD:stä lisää Juvonen 2018).

Tulokset: Esimerkit pedagogisista case-kuvauksista

Seuraavaksi esittelemme erilaisia esimerkkejä siitä, miten kokemusasiantuntijoiden kokemustietoa on integroitu osaksi opetusta korkeakoulussa.

Tarinat desistanssista ja toipumisesta

Rikostaustaisilla kokemusasiantuntijoilla voidaan olettaa olevan kokemusta rikollisuudesta irrottautumisesta. Monella heistä on omakohtaista kokemusta myös toipumisesta. Eri opintojaksoilla kokemusasiantuntijoiden tarinoiden kautta tulee näkyväksi, millaisia ovat olleet heidän elämässään lähtökohdat, kun he ovat tehneet rikoksia tai aloittaneet päihteiden käytön. Myös desistanssiin eli rikollisuudesta irrottautumiseen ja toipumiseen liittyvät kertomukset ovat tärkeitä, koska tulevilla sote-alan ammattilaisilla on mahdollisuus oppia niistä, millaiset asiat ovat myötävaikuttaneet syrjäytymiseen ja millaista tukea muutostyöskentelyssä tarvitaan. Kokemusasiantuntijoiden kertomien kokemuksien kautta tulee näkyväksi sellaiset kokemusmaailmat, joissa sosiaali- ja rikosseuraamusalan asiakkaat ovat, kun ammattilaiset kohtaavat heitä työssään.

Palveluiden kehittäminen

Kokemusasiantuntija ovat osallistuneet opiskelijoiden kanssa palveluiden kehittämiseen. Opiskelijat ovat haastatelleen kokemusasiantuntijoita ja selvittäneet heidän kokemuksiaan eri palveluista. Haastatteluiden pohjalta opiskelijat ovat laatineet suositukset palveluiden kehittämisestä. Nämä suositukset on esitetty seminaarissa, jossa kokemusasiantuntijat opponoivat opiskelijoiden työt. KEIJO-opiskelijat ovat olleet mukana esimerkiksi toteuttamassa simulaatiopedagogisia harjoituksia osana THL:n ja Laurean täydennyskoulutusta, jossa mm. simulaatiopedagogisin menetelmin kehitettiin rikos- ja riita-asioiden sovittelua yhdessä sovittelutoimistojen työntekijöiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Palvelumuotoilu

Opintojaksoilla kokemusasiantuntijat ovat osallistuneet yhdessä opiskelijoiden kanssa palvelumuotoiluprosesseihin. Kokemusasiantuntijat tuovat asiakasnäkökulmia sosiaali- ja terveyspalveluista, joita he kehittävät yhdessä opiskelijoiden kanssa. Esimerkiksi päihdepalveluiden kohdalla palveluiden saavutettavuutta ja kestoa on kehitetty. Lisäksi kuntoutukseen on lisätty vertaistukea.

Luovat menetelmät

Laurea-ammattikorkeakoulussa erilaisia luovia menetelmiä on käytetty alan ammattilaisten täydennyskoulutuksessa ja näihin koulutuksiin on osallistunut myös kokemusasiantuntijoita. Luovat menetelmät ovat tarjonneet mahdollisuuden erilaisten roolien harjoittelemiseen sekä ammatillisen toiminnan käsittelyyn yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Teoriaopetukseen luovat menetelmät tarjoavat mahdollisuutta päästä käsittelemään ammatillisia kohtaamisia ja tunnistamaan niihin liittyen asiakasta edustavan kokemusasiantuntijan tunnetasoon liittyviä kokemuksia.

Pohdinta

Olemme edellä osoittaneet, miten KEIJO-kokemusasiantuntijakoulutus pedagogisena menetelmänä tukee korkeakoulun eettistä kestävyysosaamista: Rikostaustaisten dialogi tuo opetukseen mukaan sellaisten ihmisten äänet, joita yhteiskunnassa kuullaan varsin vähän. KEIJO-pedagogia on toivon pedagogiaa: Parhaimmillaan sinä tarjotaan uusia mahdollisuuksia, löydetään merkityksellisyyttä ja otetaan rikostaustaiset kehittämään sekä muuttamaan palvelujärjestelmää ja yhteiskunnan rakenteita yhdessä ammattilaisten kanssa. Kestävyys (engl. sustainability) tarkoittaa sanan mukaisesti sustain + able eli ylläpitää kyvykkyyttä. KEIJO-koulutusmallilla ylläpidetään ja monipuolistetaan yksilöiden kyvykkyyttä sekä vahvistetaan korkeakoulujen saavutettavuutta, lisätään aitoa osallisuutta ja ehkäistään syrjäytymistä. Korkeakoulu on monelle rikostaustaiselle ollut aivan uusi maailma, johon on päässyt mukaan: se on tuonut tervetulleita ja tarpeellisia uusia verkostoja: suhteita työelämään, yhteistyökumppaneita, ystäviä ja aukaissut silmiä omalle potentiaalille. Koulutus on myös vähentänyt rikostaustaisten kokemaa stigmaa, kun omaa taustaansa on saanut työstää ja menneitä kokemuksiaan hyödyntää.

Lopuksi voimme vastata alussa esittämäämme kysymykseen: Miten katujen asiantuntijat ammattikorkeakoulussa tukevat korkeakoulujen eettistä kestävyysosaamista? Merkityksellistä kestävyyden kannalta on yhteenkuuluvuus ja osallisuus. Erityistä KEIJO-koulutusmallissa on mm. se, että ammattikorkeakoulun kampuksen ovet on avattu rikostaustaisille, ja heidät on aidosti otettu osaksi korkeakouluyhteisöä. ”Ei ole heitä ja meitä”. Tepi Salon mielestä hänet kohdattiin koulutuksessa arvokkaana ihmisenä, jossa hänen kokemuksensa nähtiin uniikkeina ja tärkeinä. “Paluu koulunpenkille” tarjosi Salolle myös korjaavan kokemuksen ja hänelle syntyi motivaatio opiskella lisää.

KEIJO-koulutus tarjoaa mahdollisuuden opiskella korkeakouluopintoja maksuttomasti, harjoitella samalla työelämätaitoja, saada voimaannuttavia opiskelukokemuksia ja toimia vertaisena korkeakouluyhteisön jäsenenä. Rikostaustaiset kokemusasiantuntijat kampuksella rikastuttavat korkeakouluyhteisöä ja tarjoavat arvokasta kokemustietoa teoriatiedon rinnalle. Vaikuttaa siltä, että yhteiskunnallisesti KEIJO-koulutus on vaikuttanut asenteisiin muuttaen niitä myönteisemmiksi; rikostaustaisten asenteita viranomaisia kohtaan, ja toisaalta opiskelijoiden ja eri yhteistyötahojen asenteita rikostaustaisia kohtaan. Koulutusmalli elää: Parhaillaan sitä kehitetään myös osana “Empowering people towards inclusive society” -tutkimushanketta (VoimaProfi).

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS