Työturvallisuuden turvallisuuskulttuurin kehityskohteet Lapin rajavartiostossa
Pääkkö, Aleksi (2022)
Pääkkö, Aleksi
Maanpuolustuskorkeakoulu
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
johtaminen
Pro gradu -tutkielma (SM)
2022
Teos on tarkoitettu opetus- ja tutkimus- sekä yksityiseen käyttöön voimassa olevien tekijänoikeuslain säädösten mukaan. Teoksen kaupallinen hyödyntäminen on kielletty
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022080953481
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022080953481
Tiivistelmä
Kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat harvinaisia, mutta niitä silti sattuu. Miksi? Organisaation turvallisuuskulttuurin tutkimisella on mahdollista saada vastauksia tähän kysymykseen. Etsimällä syitä tapaturmien taustalta organisaatioiden, ryhmien ja ihmisten käyttäytymisestä voidaan ennaltaehkäistä onnettomuuksia. Turvallisuuskulttuurista on muodostunut hyödyllinen kehittämisen väline. Se on levinnyt laajasti turvallisuuskriittisten alojen käyttöön aiheuttaen laajasti tutkimus- ja kehitysprojekteja monella eri alalla. Työturvallisuuden turvallisuuskulttuuri tarkoittaa työturvallisuuden ja turvallisuuskulttuurin yhdistelmää. Työturvallisuuden reunaehdot työturvallisuuslaista, organisaation tavoista ja määräyksistä kiertyvät ryhmien ja yksilöiden käyttäytymiseen, käsityksiin sekä asenteisiin organisaation työturvallisuutta kohtaan. Pyrin tutkimuksellani saamaan selville, mitä kehitettävää Lapin rajavartioston työturvallisuuden turvallisuuskulttuurissa on henkilöstön kokemuksien mukaan. Tutkimus on suuntaukseltaan laadullinen. Aineisto kerättiin haastattelemalla Lapin rajavartioston henkilökuntaa kuudesta eri työyksiköstä. Haastatteluja toteutettiin yhteensä 10 kappaletta. Aineisto analysoitiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä soveltaen ja tuloksia verrattiin VTT:n kolmiulotteiseen malliin turvallisuuskulttuurista. Kolmiulotteinen malli turvallisuuskulttuurista toimi haastattelukysymysten sekä analyysin pohjana. Työturvallisuuden turvallisuuskulttuurin kehityskohteita löytyi neljä kappaletta. Ensimmäinen kehityskohde on tarve työturvallisuuden koulutukselle, jonka avulla osattaisiin arvioida työturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä paremmin. Toinen kehityskohde on työyksiköistä löytyvät työturvallisuuden poikkeamat, jotka ovat jo muuttuneet osaksi normaalia arkea. Kolmas kehityskohde on vaikea ennakointi turvallisuuden kipukohtiin, joka johtuu päätoimisen turvallisuusupseerin puuttumisesta. Neljäs kehityskohde on ristiriidat organisaatiossa käskettyjen toimintatapojen sekä paikallisten rutiinien välillä, tarkoittaen suojavälineiden käyttämättä jättämistä yksittäistapauksissa. Toimenpide-ehdotuksena Lapin rajavartioston henkilöstölle tulisi tarjota organisaation puolesta työturvallisuuden koulutusta. Koulutuksella lisättäisiin kykyä työturvallisuuden osa-alueiden arviointiin ja samalla myös jo tällä hetkellä työn ohessa tapahtuva työturvallisuuden koulutus kehittyisi entisestään. Spesifillä työturvallisuuden koulutuksella saataisiin vastattua työturvallisuuden koulutuksen sekä normalisoituneiden poikkeamien kehityskohtiin. Kokonaisvaltainen toimenpide-ehdotus ilmenneisiin kehityskohteisiin on turvallisuusupseerin nimeäminen Lapin rajavartiostoon. Keskeisinä periaatteina Rajavartiolaitoksen organisaatioturvallisuudessa on sen perustuminen systemaattiseen riskien käsittelyyn, arviointiin sekä seurantaan, jolloin painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa pyrkien estämään turvallisuuspoikkeamat etukäteen. Turvallisuusupseerin nimeämisellä vastataan edellä mainittuihin Rajavartiolaitoksen organisaatioturvallisuuden periaatteisiin sekä tutkimustuloksissa esiintyneisiin työturvallisuuden turvallisuuskulttuurin kehityskohteisiin. Lapin rajavartioston työturvallisuuden turvallisuuskulttuuri on tutkimustulosten perusteella hyvällä tasolla ja sitä voitaisiin edelleenkin parantaa päätoimisella turvallisuusupseerilla.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]