The effect of stock splits in the U.S. stock market during 2015-2020
Urpola, Anni (2022)
Pro gradu -tutkielma
Urpola, Anni
2022
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062248427
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062248427
Tiivistelmä
Stock splits have been studied broadly over the years, but there is still no consensus on the effects of splits in academia. This research studies the effects of stock splits in the U.S. stock market from 2015 to 2020. The effects are examined for liquidity, bid-ask spreads, and abnormal returns using the event study methodology. The liquidity effects are measured with turnover ratio and Amihud illiquidity measure. In this study, the bid-ask spread is used as a proxy for transaction costs, and it is measured as a relative bid-ask spread. Finally, the price reaction to stock splits is examined as cumulative abnormal returns. These effects of splits are measured for six intervals around the stock splits. The data consists of NYSE and NASDAQ stock splits, from which the splits that had other critical colliding events are excluded to avoid biased results.
Using data of 79 stock splits, the results of this study suggest that the liquidity increased significantly from the pre-announcement level due to the stock split. Liquidity is at the highest level around the execution date period and stays relatively high level also during short term post-ex period. This indicates that the liquidity improvement is a short-term phenomenon. Similar results are found for the transaction costs, which decreased significantly from the announcement period to the short-time ex-date period but then returned to the pre-announcement level. Positive abnormal returns are found for the announcement period, which is consistent with the signaling hypothesis.
Another aim of this study is to examine if the liquidity and relative bid-ask spread can explain the abnormal returns around the stock split using regression analysis. Results suggest that the relative bid-ask spread can significantly explain the abnormal returns during the post-announcement period. Osakesplittejä on tutkittu runsaasti vuosien saatossa, mutta konsensusta niiden vaikutuksista ei vielä muodostunut akateemissa piireissä. Tässä työssä tutkitaan osakesplitin vaikutuksia Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla vuosina 2015–2020. Osakesplitin vaikutuksia tarkastellaan likviditeetin, osto- ja myyntitarjouserojen sekä epänormaalien tuottojen osalta käyttäen tapahtumatutkimusmenetelmää. Likviditeettivaikutuksia mitataan osakkeen kiertonopeuden mittarilla sekä Amihudin epälikviditeettimittarilla. Tässä tutkimuksessa käytetään suhteellista osto- ja myyntitarjouksen erotusta transaktiokustannusten mittarina. Lopuksi hintareaktiota tutkitaan kumulatiivisten epänormaalien tuottojen avulla. Jakautumisen vaikutuksia mitataan kuudella eri ajanjaksolla splitin ympärillä. Aineisto koostuu 79:stä NYSE ja NASDAQ -pörssien osakespliteistä, joiden aikaan ei ole ilmoitettu muista merkittävistä tapahtumista, jotka voisivat vääristää tuloksia.
Käyttämällä 79 splitin aineistoa, tutkimuksen tulokset osoittavat, että likviditeetti kasvoi osakesplittien myötä merkittävästi ennen ilmoitusta vallinneesta tasosta. Likviditeetti on korkeimmillaan tapahtumapäiväajanjaksolla, ja pysyy korkeana myös lyhyellä ajanjaksolla tapahtuman jälkeen. Tulokset tukevat siis likviditeettihypoteesia, mutta likviditeetin paraneminen osakesplittien myötä ei ole pitkäaikainen ilmiö. Samankaltaisia tuloksia havaitaan myös transaktiokustannuksista, jotka vähenevät merkittävästi osakesplitin myötä, mutta palaavat pidemmän aikavälin tarkastelussa takaisin ilmoitusajankohtaa edeltävälle tasolle. Ilmoitusjakson aikana havaitaan positiivisia epänormaaleja tuottoja, ja tämä tulos on yhdenmukainen signaalihypoteesin kanssa.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on myös selvittää regressioanalyysin avulla, voivatko likviditeetti ja suhteellinen osto- ja myyntitarjousten välinen ero selittää epänormaaleja tuottoja osakesplitin yhteydessä. Tulokset osoittavat, että suhteellinen osto- ja myyntitarjousten välinen ero voi selittää tilastollisesti merkitsevästi epänormaaleja tuottoja tapahtumailmoituksen jälkeisellä ajanjaksolla.
Using data of 79 stock splits, the results of this study suggest that the liquidity increased significantly from the pre-announcement level due to the stock split. Liquidity is at the highest level around the execution date period and stays relatively high level also during short term post-ex period. This indicates that the liquidity improvement is a short-term phenomenon. Similar results are found for the transaction costs, which decreased significantly from the announcement period to the short-time ex-date period but then returned to the pre-announcement level. Positive abnormal returns are found for the announcement period, which is consistent with the signaling hypothesis.
Another aim of this study is to examine if the liquidity and relative bid-ask spread can explain the abnormal returns around the stock split using regression analysis. Results suggest that the relative bid-ask spread can significantly explain the abnormal returns during the post-announcement period.
Käyttämällä 79 splitin aineistoa, tutkimuksen tulokset osoittavat, että likviditeetti kasvoi osakesplittien myötä merkittävästi ennen ilmoitusta vallinneesta tasosta. Likviditeetti on korkeimmillaan tapahtumapäiväajanjaksolla, ja pysyy korkeana myös lyhyellä ajanjaksolla tapahtuman jälkeen. Tulokset tukevat siis likviditeettihypoteesia, mutta likviditeetin paraneminen osakesplittien myötä ei ole pitkäaikainen ilmiö. Samankaltaisia tuloksia havaitaan myös transaktiokustannuksista, jotka vähenevät merkittävästi osakesplitin myötä, mutta palaavat pidemmän aikavälin tarkastelussa takaisin ilmoitusajankohtaa edeltävälle tasolle. Ilmoitusjakson aikana havaitaan positiivisia epänormaaleja tuottoja, ja tämä tulos on yhdenmukainen signaalihypoteesin kanssa.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on myös selvittää regressioanalyysin avulla, voivatko likviditeetti ja suhteellinen osto- ja myyntitarjousten välinen ero selittää epänormaaleja tuottoja osakesplitin yhteydessä. Tulokset osoittavat, että suhteellinen osto- ja myyntitarjousten välinen ero voi selittää tilastollisesti merkitsevästi epänormaaleja tuottoja tapahtumailmoituksen jälkeisellä ajanjaksolla.