Creating social advantages with circular economy in the textile industry
Savolainen, Henni (2022)
Pro gradu -tutkielma
Savolainen, Henni
2022
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062148285
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062148285
Tiivistelmä
The textile industry is currently undergoing a transition period. The current prevailing linear economy model, which produces textiles using virgin materials, which then are processed into textiles, and later turns into waste, has slim to no chances of effectively developing sustainability in the industry. Circular economy (CE) has been proposed as one of the solutions for transforming the textile industry towards sustainability by slowing, narrowing, and closing resource loops. The Finnish textile industry is leading the way towards CE, aiming to be the most responsible and functional in the world by 2035. The current literature on CE has focused on CE's economic and environmental advantages, whereas the social advantages of CE have fallen short of research. According to prior research, only 20 percent of articles published about CE include the social aspect as one of CE’s primary objects, and scholars focusing on CE have mostly discussed the topic through economic and environmental sustainability, leaving only a small portion of scholars discussing CE through all three aspects of sustainability. The empirical purpose of this study is to increase the knowledge of how CE creates social advantages in the textile industry. The methodology used in this research is a qualitative research method and the inductive interpretive theory-building approach. The data for this research was collected through seven semi-structured interviews of companies operating with circular textiles. With the inductive approach, this empirical study managed to identify six different social advantages created by circular textiles at the macro-level and micro-level: Finnish textile companies are leading the way towards circularity and setting an example also outside the industry, enhancing sustainability knowledge among employees, job creation, creating a healthy working environment, transforming consumer thinking towards circularity, and enhancing collaboration towards circularity. The research also showed the textile companies making efforts to enhance human rights in global value chains and the tension between circularity and corporate responsibility, as some companies admitted that internal sustainability had been neglected. The social aspect of internal sustainability in the company needs more attention in the future. Tekstiiliala on merkittävässä murroksessa. Nykyinen lineaarinen talousjärjestelmä, jossa tekstiilit tuotetaan neitseellisistä raaka-aineista, jotka sitten jalostetaan tekstiileiksi, ja jotka myöhemmin päätyvät jätteeksi, ei tue kestävää kehitystä ja tekstiilialan vastuullisuutta. Kiertotaloutta on ehdotettu yhdeksi tekstiilialan ratkaisuksi kohti kestävämpää maailmaa: kiertotalous on uusi talousjärjestelmä, jossa materiaalit pyritään säilyttämään kierrossa mahdollisimman pitkään. Tekstiilialalla tulisi tähdätä kohti suljetun kierron arvoketjua, jossa tuotteiden sisältämät materiaalit kiertävät käytön jälkeen uusien tekstiilien raaka-aineiksi. Suomi on tekstiilien kiertotalouden edelläkävijä, ja alan tavoitteena on olla maailman vastuullisin ja toimivin tekstiiliala vuoteen 2035 mennessä. Nykyinen kiertotaloutta koskeva kirjallisuus on keskittynyt kiertotalouden taloudellisiin ja ympäristöllisiin hyötyihin, kun taas kiertotalouden sosiaaliset hyödyt ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Aikaisempien tutkimusten mukaan vain 20 prosenttia kiertotaloutta käsittelevissä artikkeleissa sosiaalinen näkökulma on luettu mukaan kiertotalouden päätavoitteisiin, ja kiertotalouteen keskittyvät tutkijat ovat enimmäkseen tutkineet aihetta talouden ja ympäristön näkökulmasta. Tämän tutkimuksen painopiste on ymmärtää kiertotalouden luomat sosiaaliset hyödyt suomalaisella tekstiilialalla. Tutkimuksen menetelmänä käytetään laadullista tutkimusotetta, jossa hyödynnetään induktiivisen tulkinnallisen teorianrakennuksen näkökulmaa. Tutkittava data koostui seitsemästä semi-strukturoidusta haastattelusta, ja haastateltavat yritykset olivat tekstiilialan toimijoita, joilla kiertotalous on integroituna heidän liiketoimintamalliinsa. Induktiivisen tulkinnallisen näkökulman avulla tutkimus onnistui tunnistamaan kuusi erilaista kiertotalouden luomaa sosiaalista hyötyä sekä makro-, että mikrotasolla: Suomalaiset tekstiiliyritykset ovat kiertotalouden edelläkävijöitä ja toimivat esimerkkinä muille aloille, vastuullisuustiedon lisääminen työntekijöiden keskuudessa, työpaikkojen luominen, viihtyisän työympäristön luominen, kuluttajien ostokäyttäytymisen ohjaaminen vastuullisempaan suuntaan ja yhteistyön tehostaminen sidosryhmien keskuudessa kohti kestävää kehitystä. Tutkimus osoitti myös, että tekstiiliyritykset pyrkivät parantamaan ihmisoikeuksia globaaleissa arvoketjuissa, ja että kiertotalouden ja yritysvastuun välillä on jännitettä, kun osa yrityksistä myönsi sisäisen vastuullisuuden laiminlyönnin. Yrityksen sisäiseen vastuullisuuteen tulisi siis kiinnittää enemmän huomiota tulevaisuudessa.