Syvävetopuristimen konetuntikustannuksen mallintaminen toimintolaskentaa hyödyntäen
Papamarkos, Mirka (2022)
Katso/ Avaa
Sisältö avataan julkiseksi: 29.07.2024
Diplomityö
Papamarkos, Mirka
2022
School of Engineering Science, Tuotantotalous
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061345946
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061345946
Tiivistelmä
Tutkimuksen kohteena oleva yritys on investoinut kuluneiden parin vuoden aikana uusiin tuotantotiloihin. Uusien tuotantotilojen lisäksi yritys on hankkinut muutamia uusia ohutlevyterästen käsittelyyn tarvittavia työstökoneita, joista yhden tunti- ja vuositason kustannusten selvittämiseen tässä työssä keskityttiin. Tällä hetkellä yrityksessä on käytössä lisäyslaskennan mukainen konetuntikustannus. Työn tavoitteena oli rakentaa kustannusmalli, jolla lasketaan konetuntikustannus yksittäiselle koneelle toimintolaskentaa hyödyntäen. Toimintolaskennan periaatteiden mukaan laskettua konetuntikustannusta verrattiin lisäyslaskennan mukaiseen konetuntikustannukseen.
Työn empiirisessä osuudessa hyödynnettiin konstruktiivista tutkimusmetodologiaa ja työ toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, joka oli luonteeltaan normatiivista. Teoriaosuudessa käytettiin aineistona suoritekohtaiseen ja toimintoperusteiseen kustannuslaskentaan perustuvaa kirjallisuutta sekä tieteellisiä artikkeleita. Empiirisessä osuudessa käytettiin aineistona yrityksen toiminnanohjausjärjestelmästä ja tuloslaskelmasta saatavia tietoja sekä tutkimuksen kohteena olevan tuotantolaitoksen tilikohtaista kustannuserittelyä. Edellä mainittujen lisäksi hyödynnettiin haastatteluja.
Työn tuloksena luotiin uusi Excel-pohjainen kustannusmalli. Mallin avulla saatiin määritettyä tutkimuksen kohteena olleen syvävetopuristimen konetuntikustannus ja merkittävimmät kustannukseen vaikuttavat kustannuserät. Mallin avulla voidaan tehdä herkkyysanalyysiä kapasiteetin ja eri kustannuserien vaikutuksesta konetuntikustannukseen.
Toimintolaskennan ja lisäyslaskennan avulla määritettyjen konetuntikustannusten ero on alle 5 %. Ero kustannusten välillä on niin pieni, että nykyisellä menetelmällä lasketun konetuntikustannuksen voidaan katsoa noudattavan aiheuttamisperiaatetta riittävällä tarkkuudella ja analyysin pohjalta ei aiheudu toimenpiteitä kustannuslaskentaa koskien. Case company has invested in new factory during past few years. Along with new factory, the company has also invested in new machinery that can be used for sheet metal forming. Objective of this study was to develop a cost model that can be used for defining yearly costs and machine hour rate for individual machine in the target company. Company is currently using job order costing in their machine hour rate calculations and aim was to develop the new model using cost drivers based on activity-based costing.
Empirical part of the study was done by using constructive research methodology and it was done as qualitative case study that can be defined as normative. Theoretical part of the study was made as literature review consisting literature and scientific articles of traditional product costing and activity-based costing. Data for empirical part of the study was collected from company’s enterprise resource planning system, income statement and account specific cost breakdown. Also interviewes were utilized in data collection.
As a result, Excel based cost model was created. Machine hour rate and most significant cost items for machine was defined. Sensitivy analysis can be made with the new model in terms of capacity and different cost items.
Difference in machine hour rates defined by job order costing and activity-based costing was less than 5 %. Since the difference is less than 5 % it can be assumed that the machine hour rate defined by job order costing follows causal principle at sufficient accuracy. On the basis of this analysis no actions are needed at the moment regarding machine hour rate calculation in the case company.
Työn empiirisessä osuudessa hyödynnettiin konstruktiivista tutkimusmetodologiaa ja työ toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, joka oli luonteeltaan normatiivista. Teoriaosuudessa käytettiin aineistona suoritekohtaiseen ja toimintoperusteiseen kustannuslaskentaan perustuvaa kirjallisuutta sekä tieteellisiä artikkeleita. Empiirisessä osuudessa käytettiin aineistona yrityksen toiminnanohjausjärjestelmästä ja tuloslaskelmasta saatavia tietoja sekä tutkimuksen kohteena olevan tuotantolaitoksen tilikohtaista kustannuserittelyä. Edellä mainittujen lisäksi hyödynnettiin haastatteluja.
Työn tuloksena luotiin uusi Excel-pohjainen kustannusmalli. Mallin avulla saatiin määritettyä tutkimuksen kohteena olleen syvävetopuristimen konetuntikustannus ja merkittävimmät kustannukseen vaikuttavat kustannuserät. Mallin avulla voidaan tehdä herkkyysanalyysiä kapasiteetin ja eri kustannuserien vaikutuksesta konetuntikustannukseen.
Toimintolaskennan ja lisäyslaskennan avulla määritettyjen konetuntikustannusten ero on alle 5 %. Ero kustannusten välillä on niin pieni, että nykyisellä menetelmällä lasketun konetuntikustannuksen voidaan katsoa noudattavan aiheuttamisperiaatetta riittävällä tarkkuudella ja analyysin pohjalta ei aiheudu toimenpiteitä kustannuslaskentaa koskien.
Empirical part of the study was done by using constructive research methodology and it was done as qualitative case study that can be defined as normative. Theoretical part of the study was made as literature review consisting literature and scientific articles of traditional product costing and activity-based costing. Data for empirical part of the study was collected from company’s enterprise resource planning system, income statement and account specific cost breakdown. Also interviewes were utilized in data collection.
As a result, Excel based cost model was created. Machine hour rate and most significant cost items for machine was defined. Sensitivy analysis can be made with the new model in terms of capacity and different cost items.
Difference in machine hour rates defined by job order costing and activity-based costing was less than 5 %. Since the difference is less than 5 % it can be assumed that the machine hour rate defined by job order costing follows causal principle at sufficient accuracy. On the basis of this analysis no actions are needed at the moment regarding machine hour rate calculation in the case company.