Katja Antikainen
Data-analytiikka ja tietojohtaminen (tai tiedolla johtaminen) puhututtavat paljon eri toimialoilla ja hyvinvointialueuudistuksen myötä ne ovat viimeistään nousseet erittäin tärkeiksi teemoiksi myös sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Hyvinvointialueuudistuksen tavoitteena on parantaa sote-palveluiden oikea-aikaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta. Nämä tavoitteet edellyttävät ennakoivaa palvelutarpeen arviointia sekä tehtyjen toimenpiteiden vaikutusten arviointia. Suomessa on jo pitkään ollut käytössä sähköiset potilastietojärjestelmät, joten dataa on kertynyt tietovarantoihin jo merkittävästi. Tätä merkittävää datamäärää voidaan hyödyntää monin eri tavoin kansalaisten eduksi. Vai voidaanko?
Tietojen minimoinnin periaatteen mukaisesti henkilötietoja ei saa kerätä tai käsitellä laajemmin kuin on välttämätöntä käyttötarkoituksen kannalta. Miten tämä periaate suhteutuu sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen varastointiin ja hyödyntämiseen? Onko perusteltua varastoida dataa ja mihin käyttötarkoitukseen sitä tehdään? Miten tarkasti täytyy olla selvillä käyttötarkoitus? Entä tarkoitukseen tarvittava data? Voidaanko analytiikan avuin etsiä syy-seuraussuhteita ilman ennakkohypoteeseja?
Jotta hyvinvointialueuudistuksen tavoitteisiin voidaan vastata, tarvitaan taustalle väistämättä dataa. Ja mielellään laaja-alaisesti sekä pitkältä aikaväliltä. Avainkysymyksinä voidaan pitää seuraavia:
- Mitkä tekijät ennakoivat mahdollisista tulevista ongelmista varhaisessa vaiheessa?
- Miten toimenpiteiden vaikutukset näkyvät eri arviointikriteereissä?
Molemmat kysymykset perustuvat syy-seuraussuhteeseen. Mitä on tapahtunut ennen ja mitä on tapahtunut jälkeen? Ennakkomerkkien tai vaikuttavuusarviointien taustalle tarvitaan nimenomaisesti henkilötasoista dataa aikajanalle kiinnitettynä, muutoin syy-seuraussuhde katkeaa.
Kun tiedoista rakennetaan monipuolisesti hyödynnettäviä tietomalleja, voidaan luoda työvälineitä asiakas/potilastyön tueksi. Esimerkiksi palvelutarpeen arvioinnin tueksi voidaan luoda kokonaiskuva asiakkaan/potilaan sote-palveluista ja nostaa mahdollisia hälytysmerkkejä esille, vaikkapa ikäihmisillä toimintakyvyn laskemisesta. Yhtä lailla voidaan sote-ammattilaisille tuottaa tiedot eri hoitomuotojen vaikutuksista, sekä henkilön hyvinvointiin että palvelusta muodostuneisiin kustannuksiin.
Hyödyntämällä varastoitua tietoa monipuolisesti kaikki voittavat. Kansalaiset saavat palvelut varhaisessa vaiheessa, mikä edesauttaa toimintakyvyn ja hyvinvoinnin säilymistä. Lisäksi varhainen reagointi vähentää tulevaa palvelutarvetta, jolloin resursseja vapautuu enemmässä määrin ennakoivaan työhön. Varhainen ennakointi vähentää myös palvelusta aiheutuvia kustannuksia.
Tietojen varastoinnin voisi näin ollen sanoa olevan hyvin perusteltua, hyödyt saadaan nähtäville ja myös todennettaviksi. Kaikki tieto voi olla tietysti tulkinnanvaraista, joten jokaisella analysoidun tiedon hyödyntäjällä tulisi olla myös datalukutaitoa. Syy-seuraussuhteet ovat monimutkaisia ja niihin vaikuttavat monet tekijät taustalla.
Vanhoista datoista luodut mallit voivat auttaa tarkastelemaan asioita monipuolisesti, mutta ne eivät anna valmiita vastauksia. Analytiikka ei voi korvata ihmistä päätöksentekijänä, mutta voi olla kullan arvoinen apu päätöstä tehdessä. Dataa ja analyysejä tarvitaan, joten eihän mennä tietosuojan ja tietoturvan taakse piiloon ja estetä hyvinvointia kasvamasta. Hyödynnetään kaikki käytettävissä oleva data meidän kaikkien parhaaksi, tietoturvallisesti tietenkin!
Kirjoittaja
Katja Antikainen, TkT, yksikön päällikkö, 2M-IT Oy, tietojohtaminen, katja.antikainen(at)2m-it.fi
