Osaamisen johtaminen ja sen mittaaminen strategisen johtamisen tukena
Norrena, Petri (2022)
Diplomityö
Norrena, Petri
2022
School of Engineering Science, Tuotantotalous
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051034105
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051034105
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kohdeorganisaation tilaa ja tutkimuksen avulla löytää ehdotuksia osaamisen johtamisen mittaamiseksi. Työ rajattiin koskemaan osaamisen johtamisen näkökulmia organisaation eri tasoille, itse osaamista käsitellään lähinnä tarpeellisten rajapintojen osalta.
Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, jossa on käytetty hyväksi esihenkilöille kohdennettua kyselylomaketta sekä johdon haastattelua. Osaamisen johtamista on käsitelty myös kirjallisuuden ja aiheesta tehtyjen artikkeleiden kautta.
Viimeisimmätkin artikkelit ja tutkimukset toteavat osaamisen johtamisen kokonaisuuden olevan monitieteinen, eikä tutkijoiden kesken vallitse yksimielisyyttä edes taksonomiasta. Kirjallisuustutkimukset antavat kuitenkin viitteitä, että osaamisen johtaminen olisi saavuttamassa tieteellisessä mielessä ensimmäisen kypsyystasonsa. Tämän tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on käytetty osaamisen itsensä kuulumista aineettomien pääomien joukkoon.
Tutkimuksen perusteella kohdeorganisaation näkemys osaamisen johtamisen nykytilasta vaihtelee suuresti esihenkilöiden ja johdon sisällä ja välillä. Yhtenä keskeisenä huomiona oli osaamisen johtamisen ytimessä olevan organisaation strategian vaikutus esihenkilöiden näkemykseen osaamisen johtamisen tilasta. Merkittävä osa kyselyyn vastanneista koki, että organisaation strategia ja johtamisen työvälineenä käytettävä tasapainotettu tuloskortti ei tuo lisäarvoa heidän työhönsä osaamisen johtamiseksi oikeaan suuntaan.
Tutkimuksen lopputuloksena, tutkimuksen ja teorioiden perusteella, kohdeorganisaation osaamisen johtamisen laadullista mittaamista ei ole tässä vaiheessa järkevää lähteä toteuttamaan kovin syvällisesti. Kun tutkimuksen tuloksia tarkastellaan osaamisen johtamisen kypsyystasojen kannalta, voidaan nähdä, että kohdeorganisaation nykytila vaihtelee viisitasoisella asteikolla välillä 1–3. Vain joidenkin yksittäisten näkemysten pohjalta voidaan arvioida nykytilan olevan luokkaa kolme. Johtopäätöksenä osaamisen johtamisen mittaamisen välineet rajoittuvat tässä vaiheessa välillisiin mittareihin, mittareiden keskittyessä osaamisen johtamisen näkymiseen päätöksenteossa ja vaikuttavuuden arviointiin tavoitteiden saavuttamisessa sekä henkilöstön työhyvinvoinnissa. The aim of the study was to find out the status of the target organization and to find suggestions for measuring knowledge management through research. The work was limited to the perspectives of knowledge management at different levels of the organization, the knowledge itself is dealt with mainly in terms of the necessary interfaces.
The study was carried out as a qualitative study, which used a questionnaire targeted at supervisors and an interview with the management. knowledge management has also been addressed through literature and articles on the subject.
Even the most recent articles and studies state that the whole of knowledge management is multidisciplinary, and there is no consensus among researchers even on taxonomy. However, literature research suggests that knowledge management is reaching its first level of maturity in the scientific sense. The theoretical framework of this study has been the know-how itself to be an intangible asset.
Based on the research, the target organization's view of the current state of knowledge management varies greatly within and between supervisors and management. One key consideration was the impact of the organization's strategy at the core of knowledge management on supervisors' perceptions of the state of knowledge management. A significant proportion of respondents felt that the organization's strategy and the balanced scorecard used as a management tool do not add value to their work to lead knowledge in the right direction.
As a result of the research, based on research and theories, it is not sensible to start implementing qualitative measurement of the knowledge management of the target organization at this stage. Looking at the results of the study in terms of the maturity levels of knowledge management, it can be seen that the current state of the target organization varies on a five-point scale between 1-3. Only on the basis of a few individual views can the current state be judged to be of category three. In conclusion, the tools for measuring knowledge management at this stage are limited to indirect metrics. The indicators focus on the visibility of knowledge management in decision-making and the assessment of effectiveness in achieving goals and the well-being of employees at work.
Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, jossa on käytetty hyväksi esihenkilöille kohdennettua kyselylomaketta sekä johdon haastattelua. Osaamisen johtamista on käsitelty myös kirjallisuuden ja aiheesta tehtyjen artikkeleiden kautta.
Viimeisimmätkin artikkelit ja tutkimukset toteavat osaamisen johtamisen kokonaisuuden olevan monitieteinen, eikä tutkijoiden kesken vallitse yksimielisyyttä edes taksonomiasta. Kirjallisuustutkimukset antavat kuitenkin viitteitä, että osaamisen johtaminen olisi saavuttamassa tieteellisessä mielessä ensimmäisen kypsyystasonsa. Tämän tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on käytetty osaamisen itsensä kuulumista aineettomien pääomien joukkoon.
Tutkimuksen perusteella kohdeorganisaation näkemys osaamisen johtamisen nykytilasta vaihtelee suuresti esihenkilöiden ja johdon sisällä ja välillä. Yhtenä keskeisenä huomiona oli osaamisen johtamisen ytimessä olevan organisaation strategian vaikutus esihenkilöiden näkemykseen osaamisen johtamisen tilasta. Merkittävä osa kyselyyn vastanneista koki, että organisaation strategia ja johtamisen työvälineenä käytettävä tasapainotettu tuloskortti ei tuo lisäarvoa heidän työhönsä osaamisen johtamiseksi oikeaan suuntaan.
Tutkimuksen lopputuloksena, tutkimuksen ja teorioiden perusteella, kohdeorganisaation osaamisen johtamisen laadullista mittaamista ei ole tässä vaiheessa järkevää lähteä toteuttamaan kovin syvällisesti. Kun tutkimuksen tuloksia tarkastellaan osaamisen johtamisen kypsyystasojen kannalta, voidaan nähdä, että kohdeorganisaation nykytila vaihtelee viisitasoisella asteikolla välillä 1–3. Vain joidenkin yksittäisten näkemysten pohjalta voidaan arvioida nykytilan olevan luokkaa kolme. Johtopäätöksenä osaamisen johtamisen mittaamisen välineet rajoittuvat tässä vaiheessa välillisiin mittareihin, mittareiden keskittyessä osaamisen johtamisen näkymiseen päätöksenteossa ja vaikuttavuuden arviointiin tavoitteiden saavuttamisessa sekä henkilöstön työhyvinvoinnissa.
The study was carried out as a qualitative study, which used a questionnaire targeted at supervisors and an interview with the management. knowledge management has also been addressed through literature and articles on the subject.
Even the most recent articles and studies state that the whole of knowledge management is multidisciplinary, and there is no consensus among researchers even on taxonomy. However, literature research suggests that knowledge management is reaching its first level of maturity in the scientific sense. The theoretical framework of this study has been the know-how itself to be an intangible asset.
Based on the research, the target organization's view of the current state of knowledge management varies greatly within and between supervisors and management. One key consideration was the impact of the organization's strategy at the core of knowledge management on supervisors' perceptions of the state of knowledge management. A significant proportion of respondents felt that the organization's strategy and the balanced scorecard used as a management tool do not add value to their work to lead knowledge in the right direction.
As a result of the research, based on research and theories, it is not sensible to start implementing qualitative measurement of the knowledge management of the target organization at this stage. Looking at the results of the study in terms of the maturity levels of knowledge management, it can be seen that the current state of the target organization varies on a five-point scale between 1-3. Only on the basis of a few individual views can the current state be judged to be of category three. In conclusion, the tools for measuring knowledge management at this stage are limited to indirect metrics. The indicators focus on the visibility of knowledge management in decision-making and the assessment of effectiveness in achieving goals and the well-being of employees at work.
Kokoelmat
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineisto, joilla on samankaltaisia nimekkeitä, tekijöitä tai asiasanoja.
-
Team resource management, turvallisuusjohtaminen ja tietojohtamisen käytänteet lennonvarmistusalan yrityksessä
Tonteri, Jorma (2019)Tämän tutkimuksen tavoitteena muodostettiin lennonvarmistusalan yritykselle korkean turvallisuustason ylläpitämistä tukeva johtamismalli. Mallia varten perehdyttiin Team Resource Management-menetelmään, Safety II-turvall ... -
Due diligence of copper at Siemens Energy
Jacke, Marc Alexander (2022)The paper outlines the dilemma of mineral sourcing and sustainability while it analysis possible solutions to mitigate sustainability risks according to the current and upcoming legislative regulations of the EU and the ... -
Pankkien tuloksenjärjestelymahdollisuudet siirryttäessä IFRS-normistoon
Kärpänen, Milla (2005)Tutkielman ensisijaisena tavoitteena oli määrittää pankkien tuloksenjärjestelymahdollisuuksien muutoksia siirryttäessä kansallisesta FAS GAAP -tilinpäätösnormistosta IFRS-normistoon. Tuloksenjärjestelyn ilmiötä käsiteltiin ...