Unihäiriöiden ja mielialaoireiden yhteys synnytyksen käynnistämiseen
Murto, Anna (2022-02-22)
Unihäiriöiden ja mielialaoireiden yhteys synnytyksen käynnistämiseen
Murto, Anna
(22.02.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022022520892
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022022520892
Tiivistelmä
Unihäiriöiden ja depression ilmaantuvuus lisääntyy raskauden aikana. Lisäksi raskaana olevien depressiosta kärsivien naisten tiedetään kärsivän unihäiriöistä ja päinvastoin. On myös todettu, että sekä raskauden aikaiset että synnytyksen jälkeiset unihäiriöt ovat synnytyksen jälkeisen masennuksen riskitekijöitä.
Synnytyksen käynnistämisellä tarkoitetaan synnytyksen keinotekoista käynnistämistä kypsyttämällä kohdunkaulaa ja stimuloimalla kohdun supistustoimintaa. Käynnistysten määrä on lisääntynyt viime vuosien aikana. Synnytys tulisi käynnistää ainoastaan, mikäli sille on selkeä lääketieteellinen tai obstetrinen indikaatio ja käynnistämisen hyödyt ovat suuremmat kuin mahdolliset haitat.
Syventävissä opinnoissani olen tutustunut kirjallisuuteen Pubmed- ja Google Scholar - tiedonhakujärjestelmien avulla ja koonnut yhteen tutkimustietoa synnytyksen käynnistämisestä, raskaudenaikaisista unihäiriöistä ja depressiosta, sekä pyrkinyt selvittämään, onko unihäiriöiden ja depression yhteyttä synnytyksen käynnistämiseen tutkittu.
Tutkimushypoteesi: Väsyneemmät ja masentuneemmat raskaana olevat naiset päätyvät useammin synnytyksen käynnistykseen.
Tulos: Suoraa yhteyttä unihäiriöiden tai depression ja synnytyksen käynnistämisen välillä ei läpi käymästäni kirjallisuudesta löytynyt. Kuitenkin osa elektiivisistä synnytyksen käynnistyksistä tehdään äidin väsymyksen (fatigue/tiredness) vuoksi. Lisäksi väsymyksen ja ahdistuneisuuden sekä synnytyspelon välillä on löydetty positiivinen korrelaatio. Synnytyspelosta kärsivien äitien synnytyksen keston tiedetään olevan pidempi kuin äideillä, joilla synnytyspelkoa ei ole. Synnytyspelosta kärsivät äidit myös toivovat useammin synnytyksen käynnistystä kuin äidit, joilla synnytyspelkoa ei ole. Hypoteettisesti voitaneen siis ajatella, että huono unenlaatu ja mielialaoireet lisäävät riskiä päätyä synnytyksen käynnistykseen.
Synnytyksen käynnistämisellä tarkoitetaan synnytyksen keinotekoista käynnistämistä kypsyttämällä kohdunkaulaa ja stimuloimalla kohdun supistustoimintaa. Käynnistysten määrä on lisääntynyt viime vuosien aikana. Synnytys tulisi käynnistää ainoastaan, mikäli sille on selkeä lääketieteellinen tai obstetrinen indikaatio ja käynnistämisen hyödyt ovat suuremmat kuin mahdolliset haitat.
Syventävissä opinnoissani olen tutustunut kirjallisuuteen Pubmed- ja Google Scholar - tiedonhakujärjestelmien avulla ja koonnut yhteen tutkimustietoa synnytyksen käynnistämisestä, raskaudenaikaisista unihäiriöistä ja depressiosta, sekä pyrkinyt selvittämään, onko unihäiriöiden ja depression yhteyttä synnytyksen käynnistämiseen tutkittu.
Tutkimushypoteesi: Väsyneemmät ja masentuneemmat raskaana olevat naiset päätyvät useammin synnytyksen käynnistykseen.
Tulos: Suoraa yhteyttä unihäiriöiden tai depression ja synnytyksen käynnistämisen välillä ei läpi käymästäni kirjallisuudesta löytynyt. Kuitenkin osa elektiivisistä synnytyksen käynnistyksistä tehdään äidin väsymyksen (fatigue/tiredness) vuoksi. Lisäksi väsymyksen ja ahdistuneisuuden sekä synnytyspelon välillä on löydetty positiivinen korrelaatio. Synnytyspelosta kärsivien äitien synnytyksen keston tiedetään olevan pidempi kuin äideillä, joilla synnytyspelkoa ei ole. Synnytyspelosta kärsivät äidit myös toivovat useammin synnytyksen käynnistystä kuin äidit, joilla synnytyspelkoa ei ole. Hypoteettisesti voitaneen siis ajatella, että huono unenlaatu ja mielialaoireet lisäävät riskiä päätyä synnytyksen käynnistykseen.