Suomalainen syntyvyyskeskustelu Helsingin sanomien verkkokeskusteluissa
Salmane, Meeri (2021-12-23)
Suomalainen syntyvyyskeskustelu Helsingin sanomien verkkokeskusteluissa
Salmane, Meeri
(23.12.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022021819824
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022021819824
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen Suomen syntyvyyskeskustelua Helsingin Sanomien syntyvyyttä koskevien artikkeleiden verkkokeskusteluissa. Tutkielmani tavoitteena on selvittää, miten syntyvyydestä ja sen laskusta puhutaan ihmisten välisissä keskusteluissa. Pyrin tarkastelemaan sitä, millaisia merkityksiä syntyvyyden laskulle annetaan ja millaista ilmapiiriä syntyvyyskeskustelulla luodaan verkkokeskusteluissa.
Tutkimusaineistoni koostuu Helsingin Sanomien Suomen syntyvyyttä koskevien artikkeleiden kommenttiketjuista aikavälillä 01.04.2020- 31.03.2021. Aineistossa esiintyvät kommenttiketjut avaavat suomalaisten näkökulmia pitkään jatkuneesta syntyvyyden laskusta Suomessa. Aineistoa olen analysoinut aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin etsien keskusteluista syntyvyyden laskuun vaikuttavia syitä sekä asenteita sitä kohtaan. Tutkielmani teoreettisena lähtökohtana toimii sosiaalinen konstruktionismi, jonka mukaan todellisuus rakentuu sosiaalisesti kielen avulla. Pyrin tutkielmassani lisäämään ymmärrystä Suomen pitkään jatkuneesta syntyvyyden laskusta, siihen vaikuttavista tekijöistä sekä vallitsevasta perhepuheesta.
Tutkielmassa nousi esille kolme pääteemaa, jotka kuvaavat eri tapoja, joilla syntyvyyden laskua lähestytään verkkokeskusteluissa. Ympäristöön liittyvissä tekijöissä syntyvyyden laskua määrittäviksi syiksi nousivat huoli ilmastonmuutoksesta, Suomen vääristynyt huoltosuhde sekä koronaviruspandemia. Talouteen liittyvistä tekijöistä syntyvyyteen vaikuttivat aineiston mukaan työn ja perheen yhteensovittamisen hankaluus sekä perhepoliittisten toimien kannustamattomuus lasten hankintaan. Elämäntapaan ja asenteisiin liittyvistä tekijöistä esille nousivat negatiivinen perhepuhe ja vanhemmuuteen liittyvien vaatimusten kasvu, haasteet sopivan kumppanin löytämisessä sekä yhteiskunnan lisääntynyt yksilökeskeisyys.
Avainsanat: Syntyvyys, perheellistyminen, aineistolähtöinen sisällönanalyysi, sosiaalinen konstruktionismi.
Tutkimusaineistoni koostuu Helsingin Sanomien Suomen syntyvyyttä koskevien artikkeleiden kommenttiketjuista aikavälillä 01.04.2020- 31.03.2021. Aineistossa esiintyvät kommenttiketjut avaavat suomalaisten näkökulmia pitkään jatkuneesta syntyvyyden laskusta Suomessa. Aineistoa olen analysoinut aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin etsien keskusteluista syntyvyyden laskuun vaikuttavia syitä sekä asenteita sitä kohtaan. Tutkielmani teoreettisena lähtökohtana toimii sosiaalinen konstruktionismi, jonka mukaan todellisuus rakentuu sosiaalisesti kielen avulla. Pyrin tutkielmassani lisäämään ymmärrystä Suomen pitkään jatkuneesta syntyvyyden laskusta, siihen vaikuttavista tekijöistä sekä vallitsevasta perhepuheesta.
Tutkielmassa nousi esille kolme pääteemaa, jotka kuvaavat eri tapoja, joilla syntyvyyden laskua lähestytään verkkokeskusteluissa. Ympäristöön liittyvissä tekijöissä syntyvyyden laskua määrittäviksi syiksi nousivat huoli ilmastonmuutoksesta, Suomen vääristynyt huoltosuhde sekä koronaviruspandemia. Talouteen liittyvistä tekijöistä syntyvyyteen vaikuttivat aineiston mukaan työn ja perheen yhteensovittamisen hankaluus sekä perhepoliittisten toimien kannustamattomuus lasten hankintaan. Elämäntapaan ja asenteisiin liittyvistä tekijöistä esille nousivat negatiivinen perhepuhe ja vanhemmuuteen liittyvien vaatimusten kasvu, haasteet sopivan kumppanin löytämisessä sekä yhteiskunnan lisääntynyt yksilökeskeisyys.
Avainsanat: Syntyvyys, perheellistyminen, aineistolähtöinen sisällönanalyysi, sosiaalinen konstruktionismi.