Asiantuntijalausunnoissa esitetyt näkökohdat hallinnollisista seuraamuksista : Lainsäädäntötutkimus rahanpesulainsäädännön kokonaisuudistuksesta
Sahlström, Charlotta (2021-11-09)
Asiantuntijalausunnoissa esitetyt näkökohdat hallinnollisista seuraamuksista : Lainsäädäntötutkimus rahanpesulainsäädännön kokonaisuudistuksesta
Sahlström, Charlotta
(09.11.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021120359145
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021120359145
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkastellaan vuonna 2017 hyväksyttyä rahanpesulainsäädännön kokonaisuudistusta sekä valiokuntakuulemista. Rahanpesulainsäädännön kokonaisuudistuksessa oli kyseessä monimuotoinen uudistus, joka liittyi EU:n neljännen rahanpesudirektiivin täytäntöönpanoon. Uudistuksen keskeiset muutokset koskivat rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen ennalta estäviä keinoja. Kyseiset keinot liittyvät ennen kaikkea laajempaan ja tarkempaan tiedon keräämiseen erilaisten rahoitus-, maksu- yms. palveluiden asiakkaista ja kerättyjen tietojen perusteella tehtävistä riskiarvioista ja raportointivelvollisuuksista. Uudistuksessa säädettiin myös uusista valvonta- ja sanktiotoimivaltuuksista useille viranomaisille sekä tietyin edellytyksin myös asianajajayhdistykselle. Kokonaisuudistuksella säädettiin voimaan kaksi uutta lakia ja tehtiin muutoksia 26 lakiin.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää rahanpesulainsäädännön kokonaisuudistusta koskevan lakihankkeen syntytausta, oikeudellinen, poliittinen ja yhteiskunnallinen konteksti, lakihankkeen tavoitteet ja valmisteluprosessin sisältö. Lisäksi opinnäytetyö tarkastelee hallituksen esityksestä annettuja asiantuntijalausuntoja, eri tahojen ja asiantuntijoiden osallistamista lakihankkeeseen, lausunnonantajien vaikutusmahdollisuuksia lakihankkeen lopulliseen sisältöön ja lainvalmistelun laatua. Tutkimus on luonteeltaan empiirinen lainsäädäntötutkimus ja paikantuu osaksi oikeussosiologian alaa. Tutkimusote on pääasiassa laadullinen, mutta määrällisiä piirteitä tutkimukseen tuo tekstiaineiston kvantifiointi. Opinnäytetyössä tarkastellaan aineistolähtöisen temaattisen analyysin keinoin, millä argumenteilla hallintovaliokunnassa kuultavana olleet asiantuntijatahot kannattivat ja vastustivat lakihanketta. Tutkimuksen empiirisenä aineistona on 13 hallintovaliokunnalle annettua asiantuntijalausuntoa. Lisäksi tutkimuskysymyksiin vastataan oikeuskirjallisuuden ja virallislähteiden avulla. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen oikeudellinen viitekehys ja valiokuntakuulemista koskeva teoria.
Temaattisen analyysin tuloksena tunnistetaan asiantuntijoiden esittämiksi keskeisiksi puoltaviksi argumenteiksi argumentit, joiden mukaan sääntelyratkaisu on hyväksyttävä ja keskeisiksi vastustaviksi argumenteiksi argumentit, joiden mukaan sääntelyratkaisu ei ole hyväksyttävä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että hallintovaliokunnassa kuultiin eniten rahanpesulainsäädännön kokonaisuudistuksen aikana ministeriöitä ja niiden yhteydessä tai alaisuudessa toimivia viranomaistahoja ja valvontaelimiä. Vähiten kuultiin laillisuusvalvojia. Tosiasiallisesti hallintovaliokunnassa kuultiin ministeriöitä ja niiden yhteydessä tai alaisuudessa toimivia viranomaistahoja ja valvontaelimiä sekä oikeuslaitoksen edustajia. Tutkimus osoittaa, että valiokuntakuulemisen aikana kuulluilla asiantuntijatahoilla ei juurikaan ole vaikutusvaltaa lopullisen lain sisältöön. Valiokuntakuuleminen on yleensä liian myöhäinen vaihe, jotta kuultavat asiantuntijat voisivat saada aikaan olennaisia muutoksia lainsäädäntöön.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää rahanpesulainsäädännön kokonaisuudistusta koskevan lakihankkeen syntytausta, oikeudellinen, poliittinen ja yhteiskunnallinen konteksti, lakihankkeen tavoitteet ja valmisteluprosessin sisältö. Lisäksi opinnäytetyö tarkastelee hallituksen esityksestä annettuja asiantuntijalausuntoja, eri tahojen ja asiantuntijoiden osallistamista lakihankkeeseen, lausunnonantajien vaikutusmahdollisuuksia lakihankkeen lopulliseen sisältöön ja lainvalmistelun laatua. Tutkimus on luonteeltaan empiirinen lainsäädäntötutkimus ja paikantuu osaksi oikeussosiologian alaa. Tutkimusote on pääasiassa laadullinen, mutta määrällisiä piirteitä tutkimukseen tuo tekstiaineiston kvantifiointi. Opinnäytetyössä tarkastellaan aineistolähtöisen temaattisen analyysin keinoin, millä argumenteilla hallintovaliokunnassa kuultavana olleet asiantuntijatahot kannattivat ja vastustivat lakihanketta. Tutkimuksen empiirisenä aineistona on 13 hallintovaliokunnalle annettua asiantuntijalausuntoa. Lisäksi tutkimuskysymyksiin vastataan oikeuskirjallisuuden ja virallislähteiden avulla. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen oikeudellinen viitekehys ja valiokuntakuulemista koskeva teoria.
Temaattisen analyysin tuloksena tunnistetaan asiantuntijoiden esittämiksi keskeisiksi puoltaviksi argumenteiksi argumentit, joiden mukaan sääntelyratkaisu on hyväksyttävä ja keskeisiksi vastustaviksi argumenteiksi argumentit, joiden mukaan sääntelyratkaisu ei ole hyväksyttävä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että hallintovaliokunnassa kuultiin eniten rahanpesulainsäädännön kokonaisuudistuksen aikana ministeriöitä ja niiden yhteydessä tai alaisuudessa toimivia viranomaistahoja ja valvontaelimiä. Vähiten kuultiin laillisuusvalvojia. Tosiasiallisesti hallintovaliokunnassa kuultiin ministeriöitä ja niiden yhteydessä tai alaisuudessa toimivia viranomaistahoja ja valvontaelimiä sekä oikeuslaitoksen edustajia. Tutkimus osoittaa, että valiokuntakuulemisen aikana kuulluilla asiantuntijatahoilla ei juurikaan ole vaikutusvaltaa lopullisen lain sisältöön. Valiokuntakuuleminen on yleensä liian myöhäinen vaihe, jotta kuultavat asiantuntijat voisivat saada aikaan olennaisia muutoksia lainsäädäntöön.