Rakkaudesta kirjoihin : kirjojen keräily ja keräilijöiden yhteisö Bibliophilos -lehdessä 1942–1953
Bang, Eeva (2021-11-02)
Rakkaudesta kirjoihin : kirjojen keräily ja keräilijöiden yhteisö Bibliophilos -lehdessä 1942–1953
Bang, Eeva
(02.11.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021120358922
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021120358922
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tutkin kirjojen keräilyä ja keräilijöiden yhteisöä Suomessa Bibliophilos -lehden vuosikertojen 1942–1953 valossa. Selvitän, miten keräilijät päätyivät kirjojen keräilyn pariin ja mitä keräily heille merkitsi. Pohdin kirjojen ja keräilyn suhdetta keräilijän identiteettiin ja selvitän minkälaisia tunteita ja muistoja keräilyyn liittyi. Keräilijän yksityisen esinesuhteen lisäksi tarkasteluni kohteena on keräilijöiden yhteisö. Yhteisön tasolla tutkin keräilijöiden kokemuksia harrastuksensa sivistävästä voimasta ja selvitän minkälaisena kirjojen keräilijät kokivat roolinsa kirjojen pelastajina ja oman maan historian tallettajina sotaaikana.
Tutkielmani lähdeaineisto muodostuu kirjojen keräilijöiden vuonna 1942 perustamasta Bibliophilos -lehdestä, jonka lisäksi hyödynnän kirjojen keräilijä E. J. Ellilän toimittamaa teosta Oma kirjastoni. Suomalaisia yksityiskirjastoja omistajiensa kuvaamina (1949). Olen aineistossani keskittynyt kirjojen keräilijöiden subjektiivisiin kokemuksiin keräilyharrastuksestaan ja temaattisen lähiluvun avulla nostan aineistostani esiin siinä toistuvia teemoja ja analysoin niiden merkityksiä. Olen rajannut aineistoni vuosien 1942–1953 Bibliophilos-lehden vuosikertoihin, jolloin lehden perustaja E. J. Ellilä toimi lehden päätoimittajana.
Tutkielmani nojaa vahvasti eri tieteenaloilla tehtyyn keräilytutkimukseen, ja hyödynnän teoreettisia työkaluja eri tutkimusperinteistä. Tutkielmani sijoittuu kulttuurihistoriallisen materiaalisen tutkimuksen kentälle, jonka keskiössä on ihmisen ja esineen vuorovaikutussuhde ja jossa korostuu esineiden toimijuus.
Kirjojen keräily vaikuttaa aineistoni valossa olleen tärkeä osa keräilijöiden elämää ja keräilijöiden suhde kirjoihin oli erityinen. Keräily toimi monelle keräilijälle elämää rikastuttavana harrastuksena, ja keräilijäyhteisö tarjosi harrastukselle tärkeän sosiaalisen ulottuvuuden. Yhteisö koki keräilyn kulttuurihistoriallisen merkityksen erityisen tärkeäksi sotaa käyvässä Suomessa, kun kirjoihin tallennettu oman maan historia piti pelastaa sodan tuhoilta. Keräilijät pyrkivät myös kasvattamaan suomen kielisen kirjallisuuden arvostusta ja he kokivat työnsä sivistyksen edistämiseksi tärkeäksi.
Tutkielmani lähdeaineisto muodostuu kirjojen keräilijöiden vuonna 1942 perustamasta Bibliophilos -lehdestä, jonka lisäksi hyödynnän kirjojen keräilijä E. J. Ellilän toimittamaa teosta Oma kirjastoni. Suomalaisia yksityiskirjastoja omistajiensa kuvaamina (1949). Olen aineistossani keskittynyt kirjojen keräilijöiden subjektiivisiin kokemuksiin keräilyharrastuksestaan ja temaattisen lähiluvun avulla nostan aineistostani esiin siinä toistuvia teemoja ja analysoin niiden merkityksiä. Olen rajannut aineistoni vuosien 1942–1953 Bibliophilos-lehden vuosikertoihin, jolloin lehden perustaja E. J. Ellilä toimi lehden päätoimittajana.
Tutkielmani nojaa vahvasti eri tieteenaloilla tehtyyn keräilytutkimukseen, ja hyödynnän teoreettisia työkaluja eri tutkimusperinteistä. Tutkielmani sijoittuu kulttuurihistoriallisen materiaalisen tutkimuksen kentälle, jonka keskiössä on ihmisen ja esineen vuorovaikutussuhde ja jossa korostuu esineiden toimijuus.
Kirjojen keräily vaikuttaa aineistoni valossa olleen tärkeä osa keräilijöiden elämää ja keräilijöiden suhde kirjoihin oli erityinen. Keräily toimi monelle keräilijälle elämää rikastuttavana harrastuksena, ja keräilijäyhteisö tarjosi harrastukselle tärkeän sosiaalisen ulottuvuuden. Yhteisö koki keräilyn kulttuurihistoriallisen merkityksen erityisen tärkeäksi sotaa käyvässä Suomessa, kun kirjoihin tallennettu oman maan historia piti pelastaa sodan tuhoilta. Keräilijät pyrkivät myös kasvattamaan suomen kielisen kirjallisuuden arvostusta ja he kokivat työnsä sivistyksen edistämiseksi tärkeäksi.