Asiantuntijoiden työn kuormittavuus yhdessäohjautuvassa tiimissä ja sen vaikutukset sisäiseen työnantajakuvaan finanssialalla
Lindblom, Hanna (2021-10-29)
Lindblom, Hanna
29.10.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021102953022
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021102953022
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata finanssialan asiantuntijoiden työn kuormittavuutta yhdessäohjautuvassa tiimissä ja sen vaikutuksia sisäiseen työnantajakuvaan. Tarkempina tutkimustehtävinä oli selvittää tiimin yhdessäohjautuvuuden edellytyksiä asiantuntijatyössä, asiantuntijoiden kuormitustekijöitä, kuormituksen seurauksia ja kuormituksen hallitsemisen keinoja yhdessäohjautuvassa tiimissä sekä sisäiseen työnantajakuvaan vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, johon haastateltiin kohdeorganisaatiosta yhtätoista asiantuntijaa. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sekä teorialähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten perusteella kohdeorganisaatiossa yhdessäohjautuvuus nähdään positiivisena. Yhdessäohjautuvuuden myötä työ on mielekkäämpää ja innostavampaa ja joissain tilanteissa kuormitusta on vähemmän, vaikkakin samalla yhdessäohjautuvuus tuo mukanaan myös kuormitustekijöitä ja työ voidaan kokea kuormittavaksi. Kuormituksesta huolimatta haastateltavat kokevat kohdeorganisaation sisäisen työnantajakuvan olevan yhdessäohjautuvuuden myötä entistä houkuttelevampi ja kiinnostavampi. Yhdessäohjautuvuuden edellytykset kytkeytyvät laajasti esihenkilötyöhön, yksilö- ja tiimitason ominaisuuksiin, vuorovaikutukseen ja tiimin sosiaalisiin suhteisiin, työn hallintaan, tiedon hallintaan sekä organisatorisiin tekijöihin. Kuormitustekijöiksi tunnistettiin asiantuntijatyön luonteelle tyypillisiä psykososiaalisia vaatimuksia. Kuormituksen seuraukset jakautuvat niin positiivisiin kuin negatiivisiin seurauksiin, joita pystytään hallitsemaan esihenkilötyön, yksilön ja tiimin ominaisuuksien sekä työn hallinnan avulla. Yhdessäohjautuvuuden myötä sisäisessä työnantajakuvassa näkyvät erityisesti hyvän johtamisen merkitys, työn vaikuttamis- ja hallitsemismahdollisuudet sekä työnantajamaineen kehittyminen. Lisäksi inhimillisyyttä kuvaavat tekijät, kuten työhyvinvointi ja työntekijöistä välittäminen vaikuttavat työnantajakuvaan.
Tutkimuksen johtopäätöksinä havaittiin, että yhdessäohjautuvuudesta, kuormituksesta ja työnantajabrändin osa-alueista on löydettävissä monia yhtäläisyyksiä. Yhdessäohjautuvuuden edellytykset tulisi täyttyä organisaatiossa mahdollisimman hyvin, jotta liiallista kuormitusta ja sitä kautta negatiivisia seurauksia pystytään hallitsemaan. Ensimmäiseksi esihenkilötyössä tulisi näkyä valmentava johtajuus, jolloin esihenkilö pystyy tukemaan tiimin suoriutumista ja luomaan luotettavan ja välittävän ilmapiirin. Esihenkilötyön on oltava johdonmukaista koko organisaatiotasolla, jotta haasteet sidosryhmien välillä saadaan minimoitua. Toiseksi tulisi pohtia ajanhallintaa ja kiireen hallitsemisen keinoja sekä keskeytymättömän työajan toteutumisen mahdollistamista. Kolmanneksi tiedon keräämisessä, tuottamisessa sekä tietomäärien hallitsemisessa merkittävää on tietolähteiden ajantasaisuus, tiedon yhdenmukaisuus ja saavutettavuus.
Tulosten perusteella kohdeorganisaatiossa yhdessäohjautuvuus nähdään positiivisena. Yhdessäohjautuvuuden myötä työ on mielekkäämpää ja innostavampaa ja joissain tilanteissa kuormitusta on vähemmän, vaikkakin samalla yhdessäohjautuvuus tuo mukanaan myös kuormitustekijöitä ja työ voidaan kokea kuormittavaksi. Kuormituksesta huolimatta haastateltavat kokevat kohdeorganisaation sisäisen työnantajakuvan olevan yhdessäohjautuvuuden myötä entistä houkuttelevampi ja kiinnostavampi. Yhdessäohjautuvuuden edellytykset kytkeytyvät laajasti esihenkilötyöhön, yksilö- ja tiimitason ominaisuuksiin, vuorovaikutukseen ja tiimin sosiaalisiin suhteisiin, työn hallintaan, tiedon hallintaan sekä organisatorisiin tekijöihin. Kuormitustekijöiksi tunnistettiin asiantuntijatyön luonteelle tyypillisiä psykososiaalisia vaatimuksia. Kuormituksen seuraukset jakautuvat niin positiivisiin kuin negatiivisiin seurauksiin, joita pystytään hallitsemaan esihenkilötyön, yksilön ja tiimin ominaisuuksien sekä työn hallinnan avulla. Yhdessäohjautuvuuden myötä sisäisessä työnantajakuvassa näkyvät erityisesti hyvän johtamisen merkitys, työn vaikuttamis- ja hallitsemismahdollisuudet sekä työnantajamaineen kehittyminen. Lisäksi inhimillisyyttä kuvaavat tekijät, kuten työhyvinvointi ja työntekijöistä välittäminen vaikuttavat työnantajakuvaan.
Tutkimuksen johtopäätöksinä havaittiin, että yhdessäohjautuvuudesta, kuormituksesta ja työnantajabrändin osa-alueista on löydettävissä monia yhtäläisyyksiä. Yhdessäohjautuvuuden edellytykset tulisi täyttyä organisaatiossa mahdollisimman hyvin, jotta liiallista kuormitusta ja sitä kautta negatiivisia seurauksia pystytään hallitsemaan. Ensimmäiseksi esihenkilötyössä tulisi näkyä valmentava johtajuus, jolloin esihenkilö pystyy tukemaan tiimin suoriutumista ja luomaan luotettavan ja välittävän ilmapiirin. Esihenkilötyön on oltava johdonmukaista koko organisaatiotasolla, jotta haasteet sidosryhmien välillä saadaan minimoitua. Toiseksi tulisi pohtia ajanhallintaa ja kiireen hallitsemisen keinoja sekä keskeytymättömän työajan toteutumisen mahdollistamista. Kolmanneksi tiedon keräämisessä, tuottamisessa sekä tietomäärien hallitsemisessa merkittävää on tietolähteiden ajantasaisuus, tiedon yhdenmukaisuus ja saavutettavuus.