EU-tavarakaupan arvonlisäverotus : Nykyinen tilanne ja järjestelmäuudistuksen tuomat muutokset
Tasapää, Terhi (2021-05-03)
EU-tavarakaupan arvonlisäverotus : Nykyinen tilanne ja järjestelmäuudistuksen tuomat muutokset
Tasapää, Terhi
(03.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021070240926
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021070240926
Tiivistelmä
EU-tavarakaupan arvonlisäverotus on laaja ja monimutkainen kokonaisuus, joka koskettaa EU-alueella kansainvälistä kauppaa käyviä yrityksiä. EU-tavarakauppaan eli yhteisökauppaan lukeutuu yhteisöhankinnat toisista jäsenvaltioista sekä yhteisömyynnit toisiin jäsen-valtioihin. Jäsenvaltioiden arvonlisäverotus on yhdenmukaistettua, kaikkien jäsenvaltioiden tulee siis soveltaa yhteistä arvonlisäverojärjestelmää. Nykyistä arvonlisäverojärjestelmää on pidetty väliaikaisena järjestelmänä ennen lopulliseen arvonlisäverojärjestelmään siirtymistä, mutta se on ollut käytössä nyt jo 28 vuotta. Arvonlisäverojärjestelmän uudistamiseen on pyritty jo pitkään, sillä se on koettu ongelmalliseksi muun muassa sen monimutkaisuuden ja hajanaisuuden vuoksi, ja se on ollut myös altis monenlaisille arvonlisäveropetoksille. Tämän johdosta Euroopan komissio julkaisi vuonna 2016 arvonlisäveron toimintasuunnitelman arvonlisäverojärjestelmän uudistamisesta, tavoitteenaan luoda yhtenäinen EU:n alv-alue.
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää EU-tavarakaupan arvonlisäverotuksen sääntelyä. Tarkastelussa on keskeinen sääntely nykyisen arvonlisäverojärjestelmän voimassa ollessa. Lisäksi merkittävä painopiste on käynnissä olevassa arvonlisäverojärjestelmäuudistuksessa, jonka myötä luodaan lopullinen arvonlisäverojärjestelmä ja joka täten muuttaa olennaisesti EU-tavarakaupan arvonlisäverosääntelyä. Tutkielmassa selvitetään järjestelmäuudistuksen taustoja ja sen tuomia vaikutuksia. Tutkielman metodologinen lähestymistapa yhdistää oikeusdogmatiikkaa ja veropolitiikkaa. Tärkeimpinä lähteinä tutkielmalle ovat Suomen arvonlisäverolaki, Euroopan komission julkaisut sekä Verohallinnon ohjeet.
Lopullinen arvonlisäverojärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön EU-tavarakaupan osalta vuonna 2022. Tulevilla uudistuksilla pyritään yksinkertaistamaan järjestelmää ja vähentämään alv-petoksia. Keskeisimpiä uudistuksia lopulliseen järjestelmään siirryttäessä tulevat olemaan määränpäämaan verotukseen siirtyminen, keskitetty rekisteröityjärjestelmä vero-velvoitteiden hoitamista varten sekä luotettavaksi tunnustetun verovelvollisen käsitteen käyttöönotto. Näillä uudistuksilla uskotaan saatavan vaikutettua esimerkiksi yhteisökaupassa yleisten ketju- ja karusellipetosten ilmenemiseen.
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää EU-tavarakaupan arvonlisäverotuksen sääntelyä. Tarkastelussa on keskeinen sääntely nykyisen arvonlisäverojärjestelmän voimassa ollessa. Lisäksi merkittävä painopiste on käynnissä olevassa arvonlisäverojärjestelmäuudistuksessa, jonka myötä luodaan lopullinen arvonlisäverojärjestelmä ja joka täten muuttaa olennaisesti EU-tavarakaupan arvonlisäverosääntelyä. Tutkielmassa selvitetään järjestelmäuudistuksen taustoja ja sen tuomia vaikutuksia. Tutkielman metodologinen lähestymistapa yhdistää oikeusdogmatiikkaa ja veropolitiikkaa. Tärkeimpinä lähteinä tutkielmalle ovat Suomen arvonlisäverolaki, Euroopan komission julkaisut sekä Verohallinnon ohjeet.
Lopullinen arvonlisäverojärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön EU-tavarakaupan osalta vuonna 2022. Tulevilla uudistuksilla pyritään yksinkertaistamaan järjestelmää ja vähentämään alv-petoksia. Keskeisimpiä uudistuksia lopulliseen järjestelmään siirryttäessä tulevat olemaan määränpäämaan verotukseen siirtyminen, keskitetty rekisteröityjärjestelmä vero-velvoitteiden hoitamista varten sekä luotettavaksi tunnustetun verovelvollisen käsitteen käyttöönotto. Näillä uudistuksilla uskotaan saatavan vaikutettua esimerkiksi yhteisökaupassa yleisten ketju- ja karusellipetosten ilmenemiseen.