Päihderiippuvuudesta toipuvien miesten isyyden kokemukset ja kerronta Isi tuli! vertaisryhmätoiminnassa
Haltiala, Tanja (2021-06-14)
Päihderiippuvuudesta toipuvien miesten isyyden kokemukset ja kerronta Isi tuli! vertaisryhmätoiminnassa
Haltiala, Tanja
(14.06.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021062339780
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021062339780
Tiivistelmä
Tutkielmani tarkoituksena oli selvittää päihderiippuvuudesta toipuvien miesten isyyden kokemuskerrontaa ja sitä ilmentäviä tarinoita Isi tuli! vertaisryhmätoiminnassa. Toteutin tutkimukseni etnografisesti osallistumalla vuonna 2014 ja 2015 syksyllä kahden erillisen Isi tuli! ryhmän tapaamisiin. Tein myös henkilökohtaisia haastatteluja joidenkin ryhmätoimintaan osallistuvien isien kanssa. Kenttätyöskentelyyni sisältyi lisäksi suorittamani sosiaalityön ammatillinen harjoittelujakso keväällä ja kesällä 2015 Lyömätön linja Espoossa ry:ssä. Tällöin tutustuin ryhmätoimintaan liittyviin asiakirjoihin ja suunnitelmiin sekä haastattelin ryhmän ammatillisia ohjaajia. Aineiston analyysissä hyödynsin narratiivista lähestymistapaa: muodostin litteroimastani ja jäsentämästäni kenttäaineistosta narratiivisia tyyppitarinoita. Analyysini perusteella jäsentyi neljä erillistä päihderiippuvuudesta toipuvien miesten isyyden kokemuskerrontaa ilmentävää tyyppitarinaa: Onni, Toivo/Valo, Pyry sekä Aarni/Oiva. Tutkimuksen perusteella Isi tuli! ryhmäläisten isyyden kokemuskerronta sisälsi vahvaa onnen, ilon ja voimavaraistumisen tunnekerrontaa. Isyys koettiin hyvin merkitykselliseksi osaksi isien muuttunutta elämäntilannetta ja päihteistä irrottautumisen prosessia. Ryhmäläisten kokemuskerronta heijasti selkeästi vallitsevia isyyden mallitarinoita ja niihin liittyviä ihanteita ja odotuksia. Kokemuksiin yhdistyi myös ristiriitaisten tunteiden ja surun kerrontaa päihdekuntoutuksen ja muutostyöskentelyn kontekstissa. Päihderiippuvuudesta toipuvien isien kokemuksia olisi hyvä tutkia edelleen isyyteen liittyvien kipupisteiden ja vertaisryhmätoiminnan ohjaajien ja päihdekuntoutuksessa toimivien ammattilaisten sekä sosiaalityöhön sisältyvän voimavaraistumisen ja toivon näkökulmasta. Lisäksi kaivataan tutkimuksellista tietoa päihderiippuvaisen isyyden kokemuksista kuntoutumisprosessin eri vaiheissa. Tutkimukseeni osallistuneiden isien oma henkilökohtainen toive oli tulla yleisellä yhteiskunnallisella sekä asiakas- ja palvelujärjestelmän tasolla kohdatuksi: nähdyksi ja kuulluksi isänä ja ihmisenä taustoistaan tai lähtökohdistaan huolimatta. Tutkielmani välittää eteenpäin tätä toivetta.