Tietojohtamisen suhde valtaan : Tietojohtamisen tarkastelu Pfefferin valtakäsityksen kautta
Taru, Vuorio (2021)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202103258519
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202103258519
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen keskeisenä tarkoituksena on teoria- ja tutkimustietoon perustuen määritellä tietojohtamista. Tämän lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan sitä, millä tavoin valta ja vallankäyttö näyttäytyvät tietojohtamisen kontekstissa Pfefferin valtakäsityksen kautta. Tämän avulla tutkimus tekee myös tietojohtamisen ja vallan suhdetta näkyväksi.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty narratiivista kirjallisuuskatsausta ja aineisto on kerätty sähköisistä tietokannoista systemaattista- ja manuaalista hakua hyödyntäen. Kirjallisuuskatsauksessa käytetyt tietokannat ovat: Finna, Business Source Premier, Emerald Journals ja Google Scholar. Tietokantoihin kohdistuneiden hakujen myötä tutkimukseen valikoitui 23 artikkelia. Tutkimusaineisto analysointiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä teemoittelemalla.
Tämä tietojohtamisen ja vallan suhdetta tarkasteleva tutkimus osoitti tietojohtamisen olevan laajasti määritelty käsite. Tietojohtaminen on arvon luomista tiedosta organisaation hyväksi. Tieto on myös organisaatioiden tärkeä resurssi, jonka hyödyntäminen edellyttää johtamista. Tietojohtamisella pyritään tiedonhallinnan kautta varmistamaan, että organisaatioilla on tarvittava tieto päämääriensä saavuttamiseksi. Tietojohtamisen toteutumista edesauttavat tietojohtamisen käytännöt, sekä tietojohtamista tukeva organisaatiokulttuuri. Tietojohtamisella organisaatiot voivat saavuttaa paremman suoritus -ja kilpailukyvyn.
Tutkimustulokset myös osoittivat tietojohtamisen olevan tiiviisti sidoksissa valtaan ja vallankäytön taktiikkoihin. Valta ja vallankäyttö ilmenevät tai mahdollistuvat tietojohtamisen kontekstissa erityisesti päätöksenteossa, johtamisessa ja organisaatiorakenteen luomisessa, tiedon hyödyntämisessä ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
Tiedon ja tietojohtamisen on tunnistettu olevan organisaatioiden, sekä yhteiskunnan tärkeä aineeton resurssi, kuten myös organisaatioiden keskeinen menestystekijä. Tietoyhteiskunta on myös käsitteenä vakiintunut politiikassa ja tietojohtamista hyödynnetään sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Tietointensiivisyyden kasvu on nostanut tarpeen ymmärtää myös tiedon suhdetta johtamiseen. Tietojohtamisen tarkastelu suhteessa valtaan on perusteltua, koska tietojohtaminen on saanut merkittävän roolin nykyisessä tietoyhteiskunnassa ja tietoon pohjaava vallankäytön oikeuttaminen on myös merkittävä vallan legitimiteetin lähde.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty narratiivista kirjallisuuskatsausta ja aineisto on kerätty sähköisistä tietokannoista systemaattista- ja manuaalista hakua hyödyntäen. Kirjallisuuskatsauksessa käytetyt tietokannat ovat: Finna, Business Source Premier, Emerald Journals ja Google Scholar. Tietokantoihin kohdistuneiden hakujen myötä tutkimukseen valikoitui 23 artikkelia. Tutkimusaineisto analysointiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä teemoittelemalla.
Tämä tietojohtamisen ja vallan suhdetta tarkasteleva tutkimus osoitti tietojohtamisen olevan laajasti määritelty käsite. Tietojohtaminen on arvon luomista tiedosta organisaation hyväksi. Tieto on myös organisaatioiden tärkeä resurssi, jonka hyödyntäminen edellyttää johtamista. Tietojohtamisella pyritään tiedonhallinnan kautta varmistamaan, että organisaatioilla on tarvittava tieto päämääriensä saavuttamiseksi. Tietojohtamisen toteutumista edesauttavat tietojohtamisen käytännöt, sekä tietojohtamista tukeva organisaatiokulttuuri. Tietojohtamisella organisaatiot voivat saavuttaa paremman suoritus -ja kilpailukyvyn.
Tutkimustulokset myös osoittivat tietojohtamisen olevan tiiviisti sidoksissa valtaan ja vallankäytön taktiikkoihin. Valta ja vallankäyttö ilmenevät tai mahdollistuvat tietojohtamisen kontekstissa erityisesti päätöksenteossa, johtamisessa ja organisaatiorakenteen luomisessa, tiedon hyödyntämisessä ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
Tiedon ja tietojohtamisen on tunnistettu olevan organisaatioiden, sekä yhteiskunnan tärkeä aineeton resurssi, kuten myös organisaatioiden keskeinen menestystekijä. Tietoyhteiskunta on myös käsitteenä vakiintunut politiikassa ja tietojohtamista hyödynnetään sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Tietointensiivisyyden kasvu on nostanut tarpeen ymmärtää myös tiedon suhdetta johtamiseen. Tietojohtamisen tarkastelu suhteessa valtaan on perusteltua, koska tietojohtaminen on saanut merkittävän roolin nykyisessä tietoyhteiskunnassa ja tietoon pohjaava vallankäytön oikeuttaminen on myös merkittävä vallan legitimiteetin lähde.