Yhteiskehittäminen ja kumppanuudet koulutusviennin vahvistajina

Monet suomalaiset korkeakoulut pohtivat parhaillaan keinoja koulutusviennin osaamisen, palveluiden ja yhteistyön kehittämiseen kansallisten kasvutavoitteiden saavuttamiseksi. Onnistuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. ”Koulutusekosysteemi ja liiketoiminta 2020-luvulle: EduPark lentoon” eli lyhyesti EduPark-hanke on yksi esimerkki tutkimus- ja kehittämistoiminnan jaetusta kehittämisalustasta, jossa yhteiskehittämisen menetelmin on kehitetty koulutusvientiä kokonaisuutena ja vahvistettu sen tuloksellisuutta. Avaan artikkelissani vaikuttavan tki-toiminnan ja yritysyhteistyön tuloksia osaamisen, verkostojen ja työkalujen näkökulmista sekä pohdin lyhyesti korkeakoulujen ja yritysten yhteistä tulevaa koulutusvientityötä.

Avoin ja osallistava TKI-yhteistyö kehittämisalustana

Joensuussa ja Pohjois-Karjalassa on luotu uudentyyppinen aktiivinen klusterimalli, Global Education Park Finland (EduPark), jossa ovat mukana alueen keskeiset toimijat kaikilta koulutusasteilta sekä iso joukko alueen yrityksiä (ks. kuva 1). Julkisen ja yksityisen toimijakentän muodostama verkosto syntyi pitkäkestoisen alueellisen kehittämistyön tuloksena. EduParkin kumppaneihin kuuluvat Karelia-ammattikorkeakoulu, Riveria, Joensuun kaupunki ja Business Joensuu, yrityksiä ja alueen koko koulutussektori. EduParkin toimijoiden yhdessä tarjoamat mahdollisuudet koulutuskokonaisuuksien, järjestelmien ja osaamisen rakentamisessa ovat herättäneet kiinnostusta kansallisesti ja kansainvälisesti (EduPark loppuraportti 2020; Nivalainen & al. 2021.)

Koulutusviennin innovaatioekosysteemin rakentaminen Pohjois-Karjalassa tehtiin EAKR-ohjelman toimenpiteinä. Vahva panostaminen toimintamallin ja kumppanuuksien rakentamiseen edellyttivät suunnitelmallista tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä toiminnan tueksi. Yritysten ja koulutusorganisaatioiden yhteisessä koulutusviennin kehittämistyössä keskityttiin erityisesti luotujen rakenteiden vahvistamiseen, verkoston laajentamiseen sekä asiakkuuksien vahvistamiseen. Tavoitteena oli yhteisten pelisääntöjen (Code of Conduct) rakentaminen, koulutusorganisaatioiden ja yritysten koulutusviennin yhteistyömahdollisuuksien ja kärkien tunnistaminen, liiketoimintaosaamisen vahvistaminen sekä liiketoiminnan ja myynnin volyymien kasvattaminen erityisesti Latinalaisessa Amerikassa. (EduPark loppuraportti 2020.)

EduPark-hanke toimi yhteiskehittämisen alustana, mikä mahdollisti kokeilevat toimenpiteet ja tulosten vaiheittaisen muotoilun. Työ jäsentyi päätavoitteiden mukaisesti eri kokonaisuuksiin ja kaikissa piloteissa oli mukana yrityksiä. Kehittämistyössä on ollut vuosien 2018-2020 aikana mukana kaikkiaan 44 alueella toimivaa yritystä. Yritysten ja koulutustoimijoiden yhteisiin teemallisiin aamukahvitapahtumiin osallistui 150 henkilöä, ja nettisivujen latauksia kertyi yli 30 000. Kehittämisympäristö ja toiminta haluttiin pitää mahdollisimman avoimena, osallistavana ja läpinäkyvänä. Työpajoihin oli aina avoin kutsu, samoin koulutuksiin ja myyntimatkoille osallistuminen oli avoinna kaikille kiinnostuneille. Näin haluttiin varmistaa mahdollisimman matalan kynnyksen osallistuminen sekä avoimien vuorovaikutus- ja kehittämissuhteiden syntyminen. (EduPark seurantaraportti 2020; Nivalainen & al. 2021.)

Tuloksena kestäviä ja muotoiltavia palveluita ja kumppanuuksia

Kokoaan suurempi Suomi on kansallinen koulutusviennin tavoite, ja sen toteutuminen edellyttää myös kokoaan suurempia alueellisia ja kansallisia toimijoita. Pohjois-Karjalassa tehdyn kehittämistyön vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta kuvaa se, miten monipuolisesti koulutukseen ja oppimisympäristöihin liittyen syntyi uusia liiketoimintaideoita ja näille potentiaalisia markkinoita alueen yrityksille. Verkostoon liittyi koulutusorganisaatioiden ohella esimerkiksi ohjelmistoyrityksiä, koulutusmatkailutoimijoita, laitetoimittajia ja oppimisympäristöjen rakentajia.

Osaamisen kärjiksi muodostuivat erityisesti biotalous eri ulottuvuuksineen, kaivosala, ikäosaaminen ja koulutusjärjestelmien kehittäminen. Toimijoiden vahvuuksia ovat yhteiset palvelut ja laaja yhteistyö, mikä mahdollistaa kaikille toimijoille tavoitteen olla kokoaan suurempi vaikuttaja. Pilottien joukossa on esimerkiksi yritys-koulutusyhteistyömalleja, joissa yritys tuottaa digitaalisia tai fyysisiä työkaluja osaamisen kehittämisen, prosessien tehostamisen tai vaikkapa pedagogian uudistamisen tueksi. Yritykset ovat myös muotoilleet koulutusmatkailutuotteita ja markkinoineet niitä aktiivisesti. Lisäksi yritykset ovat tuottaneet palveluprosesseihin erityisosaamista ja asiantuntijuutta.

Kansainvälisen liiketoiminnan ja myynnin osalta keskityttiin Latinalaisen Amerikan maihin, ja siellä erityisesti Chileen ja Peruun. Lisäksi kohdennettiin toimenpiteitä Kolumbiaan ja Meksikoon. Näissä kaikissa maissa yhteistyö ja viennin tukirakenteet perustuivat Team Finland verkoston, Team Finland Knowledge verkoston sekä Business Finlandin toimijoiden tekemälle vahvalle asiantuntija- ja pohjatyölle. Asiakastilaisuudet järjestettiin yhteistyössä Business Finlandin Perun ja Chilen edustajien sekä lähetystöjen kanssa. Lisäksi toimijat osallistuivat aktiivisesti Business Finlandin järjestämiin tilaisuuksiin, esimerkiksi Speed Dating -tapahtumiin, eri maiden edustajien kanssa.

Luottamuksellinen yhteistyö on kaiken kehittämisen perusta ja olemassa olevia vahvoja toimijoita ja osaamista haluttiin hyödyntää. Samalla rakennettiin hyvät yhteistyökanavat kansallisen tason toimijoihin ja arvovaltapalveluihin. EduParkin asiakasverkostoa rakennettiin myös yhteistyössä alueella toimivien konsulttien ja aiempien kontaktien avulla. Lisäksi verkostoiduttiin joihinkin valtion tason päättäjiin ja poliitikkoihin sekä rakennettiin yhteiskuntasuhteita. Karelian osalta tästä hyvä esimerkki on Chile, jossa luotiin yhteyksiä sosiaali- ja terveysministeriin ja ministeriöön, maan johtaviin sosiaali- ja terveysalan viranhaltijoihin sekä parlamentin päättäjiin. Kaikkiaan etenkin Chileen ja Peruun saatiin rakennettua hyvät asiakassuhteet, joihin liittyy yhteistyön jatkumo ja suunnitelmat lähivuosien yhteistyölle useiden ekosysteemin jäsenten osalta. Yritysten osalta pystyttiin edistämään markkinoiden avautumista ja sopien kontaktien löytymistä.

Yhteistyörakenteiden ja verkostojen kehittämisen ohella tärkeä kehittämiskokonaisuus oli osaaminen. Liiketoimintaosaamista vahvistettiin monilta osin: mukana olivat konkreettiset toiminnot kuten tuotteistaminen, hinnoittelu, myynti, kilpailutukset, konsortiomallit ja erilaiset asiakirjat, sekä strategista ajattelua ja osaamista tukevat osiot, joissa ytimessä oli analyysipohjainen tulevaisuus-, kumppanuus- ja resurssiajattelu. Osaamisen ja verkostojen kehittymisen keskeiset tulokset on koottu taulukkoon 1.

Taulukko 1. Osaamisen ja verkostojen kehittyminen (muokaten Nivalainen et. al. 2021)

Verkostojen ja osaamisen kehittyminen
Muoto	Kuvaus	Vaikutukset
Alueelliset verkostot	Organisaatioiden välisen tunnettuuden ja luottamuksen rakentaminen, tarjoomaan ja toimijoihin tutustuminen, alueen yritysten potentiaalin tunnistaminen	Mahdollisuus yhteisiin projekteihin ja tarjouskilpailuihin vastaamiseen
Kansalliset verkostot	Yhteistyösuhteiden rakentaminen Education Finland verkostoon, TFK-toimijoihin, BF-toimijoihin sekä muihin koulutusviennin tarjoajiin	EduParkin ja maakunnan osaamisen näkyväksi tekeminen, vahvemmat mahdollisuudet päästä mukaan kansallisiin konsortioihin
Kansainväliset verkostot	Yhteistyösuhteiden rakentaminen kansainvälisiin potentiaalisiin ja olemassa oleviin asiakkaisiin, suurlähetystöihin, BF-maatoimijoihin, ministeriöihin sekä erilaisiin toimijoihin ja päättäjiin	EduParkin ja kunkin organisaation näkyväksi tekeminen, markkina-arvon ja liiketoiminnan potentiaalin vahvistaminen, myynti-, markkinointi- ja vaikutuskanavien rakentaminen tulevaa toiminnan kehittämistä ja vahvistamista varten
Osaamisen kehittyminen	Liiketoimintaosaaminen Myynti- ja markkinointiosaaminen Tuotteistamisosaaminen Koulutusviennin kehittämisosaaminen Koulutusviennin strateginen suunnitteluosaaminen	Potentiaali ja pohja koulutusvientitoiminnan strategiapohjaiselle kehittämiselle sekä alueen innovaatioekosysteemissä että kunkin organisaation sisällä strategisista kehittämisvalinnoista riippuen

Yhtenä kokonaisuutena pureuduttiin konkreettisten työkalujen, materiaalien ja tuotteiden tai tuoteaihioiden kehittämiseen ja pilotointiin. Koulutusviennissäkin erilaiset digitaaliset ja fyysiset työkalut ovat kullanarvoisia, ja näiden kehittämisessä päästiin hyvä askel eteenpäin. Erityisesti kerrytettiin tuotteistamis- ja viestintätaitoa mutta myös konkreettisia tuotteita ja työpohjia, joita voi edelleen kehittää erilaisiin tilanteisiin ja ympäristöihin sopiviksi. Keskeisimmät tuotteet ja materiaalit on kuvattu tiivistetysti taulukossa 2.

Taulukko 2. Yhdessä tuotetut materiaalit, työkalut ja tuotteet (muokaten EduPark hankkeen loppuraportti 2020)

Tuotteet ja materiaalit
Muoto	Kuvaus	Vaikutukset
Koulutustuotteet	Erilaiset tuoteaihiot ja pilotit	Koulutusvientisalkkujen ja myyntipotentiaalin vahvistaminen
Konsultointituotteet	Järjestelmän kehittämispalvelujen kehittäminen ja testaus	Koulutusvientisalkkujen ja myyntipotentiaalin vahvistaminen
Markkinointi- materiaalit	EduPark materiaalit (esitteet, nettisivut, esitykset) sekä organisaatioiden omien materiaalien edelleen kehittäminen	Konkreettisia työkaluja osaamisen yhteisen innovaatioekosysteemin näkyväksi tekemiseen, imagon ja uskottavuuden rakentaminen
Toimintamallit	Yhteen kootun osaamisen referenssimallin rakentaminen ja hyödyntäminen, yhteinen markkinointimalli, myyntitapahtumien organisointimalli	Konkreettisia työkaluja osaamisen yhteisen innovaatioekosysteemin näkyväksi tekemiseen, imagon ja uskottavuuden rakentaminen

Tulevia tavoitteita ja kehittämiskohteita

Jatkossa osaamisenvientiverkoston ja palveluiden yhteiskehittämisen kokonaisuus linkittyy entistä vahvemmin koulutusten kehittämiseen ja toteuttamiseen molemminpuolisen vuoropuhelun ja vaikuttamisen kautta. Erityisesti oppiminen ja tki-toiminta limittyvät yhteen pilottipalveluiden toteuttamisesta aidoissa toimintaympäristöissä. Entistä enemmän huomiota kannattaa kohdistaa opiskelijoiden kiinnittämiseen koulutusviennin aktiivisiksi toimijoiksi opintojaksojen TKIO-lähtöisen toteuttamisen kautta. Opiskelijat voivat olla keskeisiä muutosagentteja ja toimia osaamistasostaan riippuen hyvinkin monimuotoisissa kehittämistehtävissä toimintatutkijoina, fasilitaattoreina tai vaikkapa tiedon kerääjinä. Opiskelijoille osallisuus on erinomainen paikka tulevaisuuden avainosaamisen kartuttamiseen.

Tuleva kehitys painottuu TKIO-näkökulman ohella entistä vahvemmin kansallisen yhteistyön ja konsortioiden kehittämiseen. Edellytyksenä on organisaation sisäisten rakenteiden ja resurssien toimivuus ja tasapaino. Kun nämä ovat kunnossa, on mahdollista kehittää laajasti alue- ja osaamisaluerajoja rikkovia yhteistyörakenteita. Niitä tarvitsemme me kaikki, kilpailu maailmalla on kovaa ja siihen vastaamiseen osaamisperustainen yhteistyö on onnistumisen avain.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS