Maahanmuuttajien muuttuvat identiteetit Länsi-Euroopassa : haastattelututkimus uskonnon asemasta hybridin identiteetin teesissä
Noordhuizen, Kati (2009)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Noordhuizen, Kati
Siirtolaisuusinstituutti
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202101182039
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202101182039
Kuvaus
Johdanto
1. Sisältö
1.1 Termistö
1.2 Muu tutkimus ja sisältö
1.3 Tutkimuskysymys
2. Metodi ja analyysi – kvalitatiivinen tutkimus
2.1 Kvalitatiivinen tutkimus
2.2 Aineisto laadullisessa tutkimuksessa
2.3 Laadullisen tutkimuksen tekeminen
2.4 Analyysin kulku
2.5 Diskurssi ja diskurssianalyysi
2.6 Esimerkki van Dijkin diskurssianalyysistä ja sen käyttämisestä
3. Haastattelut
3.1 Haastattelumateriaalin esitteleminen
3.2 Keskusteluhaastattelun tekeminen
4. Identiteetti
4.1 Identiteetin muodostuminen
4.2 Identiteetin kiinnittyminen sosiaaliseen todellisuuteen
4.3 Kielen merkitys identiteetille
5. Stuart Hallin hybridin identiteetin käsite
5.1 Tutkimuksen lähtökohtia
5.2 Identiteetin historiallisuus
5.3 Kuvitellut kansalliset identiteetit
5.4 Globalisaation vaikutus identiteetteihin
5.5 Käännetty hybridi identiteetti
6. Maahanmuutto Länsi-Eurooppaan
6.1 Maahanmuuttajien tutkimus
6.2 Muuttoaallot Eurooppaan
6.3 Maahanmuuttajien uskonnollisuus
6.4 Muuttoliikkeen seurauksia
7. Islamilaisesta identiteetistä
7.1 Historiallinen tausta
7.2 Uskovien yhteisö
7.3 Pukeutuminen osana identiteettiä
7.4 Islam ja länsimaat – yhteen sovittamaton pari?
8. Materiaalin analysoiminen
8.1 Van Dijkin diskurssianalyysi ja sen käyttäminen
8.2 Diskurssianalyysin soveltaminen materiaaliini
8.3 Analyysin ensimmäinen vaihe
8.4 Analyysin toinen vaihe
9. Yhteenveto analyysistä
10. Pohdintaa
Bibliografia.
1. Sisältö
1.1 Termistö
1.2 Muu tutkimus ja sisältö
1.3 Tutkimuskysymys
2. Metodi ja analyysi – kvalitatiivinen tutkimus
2.1 Kvalitatiivinen tutkimus
2.2 Aineisto laadullisessa tutkimuksessa
2.3 Laadullisen tutkimuksen tekeminen
2.4 Analyysin kulku
2.5 Diskurssi ja diskurssianalyysi
2.6 Esimerkki van Dijkin diskurssianalyysistä ja sen käyttämisestä
3. Haastattelut
3.1 Haastattelumateriaalin esitteleminen
3.2 Keskusteluhaastattelun tekeminen
4. Identiteetti
4.1 Identiteetin muodostuminen
4.2 Identiteetin kiinnittyminen sosiaaliseen todellisuuteen
4.3 Kielen merkitys identiteetille
5. Stuart Hallin hybridin identiteetin käsite
5.1 Tutkimuksen lähtökohtia
5.2 Identiteetin historiallisuus
5.3 Kuvitellut kansalliset identiteetit
5.4 Globalisaation vaikutus identiteetteihin
5.5 Käännetty hybridi identiteetti
6. Maahanmuutto Länsi-Eurooppaan
6.1 Maahanmuuttajien tutkimus
6.2 Muuttoaallot Eurooppaan
6.3 Maahanmuuttajien uskonnollisuus
6.4 Muuttoliikkeen seurauksia
7. Islamilaisesta identiteetistä
7.1 Historiallinen tausta
7.2 Uskovien yhteisö
7.3 Pukeutuminen osana identiteettiä
7.4 Islam ja länsimaat – yhteen sovittamaton pari?
8. Materiaalin analysoiminen
8.1 Van Dijkin diskurssianalyysi ja sen käyttäminen
8.2 Diskurssianalyysin soveltaminen materiaaliini
8.3 Analyysin ensimmäinen vaihe
8.4 Analyysin toinen vaihe
9. Yhteenveto analyysistä
10. Pohdintaa
Bibliografia.
Tiivistelmä
Islam on yksi niistä kysymyksistä, jotka ovat jokapäiväisiä puheenaiheita maahanmuuttajiin liittyviä teemoja käsiteltäessä. Kyse on niin monen ihmisen elämään vaikuttavasta tekijästä, ettei sitä voida väheksyä. Suomi sen sijaan on maahanmuuttajien kohteena vielä nuori. Meillä on vähän ulkomaalaisia ja uskonnollisia vähemmistöjä verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan. Suomen ongelmat maahanmuuttajien kanssa ovat myös hieman erilaisia esimerkiksi Alankomaihin verrattuna.
Tätä pro gradua leimaa yleisesti näkökulma länsieurooppalaiseen maahanmuuttajuuteen, ja esimerkit ja haastattelut onkin kerätty kahdesta maasta, Suomesta ja Alankomaista. Suomi ja Alankomaat ovat toisistaan poikkeavia esimerkkimaita eurooppalaisen maanmuuton historiassa. Siinä missä Alankomaihin tuli 1950- ja 1960-luvuilla siirtotyöläisiä Euroopan ulkopuolelta, lähdettiin Suomesta Ruotsiin autotehtaisiin työhön. Osa suomalaisista on vieläkin silla tiellä. Heidän lapsensa saattavat kokevat olevansa suomalaisia ja puhuvat sujuvaa suomea vaikka ovat asuneet koko ikänsä Ruotsissa. Viimeisten kymmenen vuoden aikana tilanne on muuttunut ja Euroopassa yleistyneet maahanmuuttajakysymykset ovat alkaneet koskemaan yhä laajemmin myös Suomea.
Tätä pro gradua leimaa yleisesti näkökulma länsieurooppalaiseen maahanmuuttajuuteen, ja esimerkit ja haastattelut onkin kerätty kahdesta maasta, Suomesta ja Alankomaista. Suomi ja Alankomaat ovat toisistaan poikkeavia esimerkkimaita eurooppalaisen maanmuuton historiassa. Siinä missä Alankomaihin tuli 1950- ja 1960-luvuilla siirtotyöläisiä Euroopan ulkopuolelta, lähdettiin Suomesta Ruotsiin autotehtaisiin työhön. Osa suomalaisista on vieläkin silla tiellä. Heidän lapsensa saattavat kokevat olevansa suomalaisia ja puhuvat sujuvaa suomea vaikka ovat asuneet koko ikänsä Ruotsissa. Viimeisten kymmenen vuoden aikana tilanne on muuttunut ja Euroopassa yleistyneet maahanmuuttajakysymykset ovat alkaneet koskemaan yhä laajemmin myös Suomea.