Poikkeuksellisia aikoja

Ilva J (2020). Poikkeuksellisia aikoja. Tietolinja, 2020(2). Pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201217101274

Kun aloitin Tietolinjan päätoimittajana keväällä 2015, minulla oli uskoakseni monenmoisia odotuksia siitä mitä on edessä. Osa niistä lienee toteutunut, osa ei, mutta se ainakin on varmaa, etten olisi voinut viisi vuotta sitten millään aavistaa millaisessa tilanteessa kirjoitan tätä viimeistä pääkirjoitustani. Maailmanlaajuisen pandemian vuoksi suuri osa suomalaisista – minä mukaan lukien – on ollut etätöissä jo yhdeksän kuukauden ajan, ja kaiken todennäköisyyden mukaan poikkeusoloja kestää vielä pitkälle kevääseen.

Miehiä portin edessä ja takana. takana olevilla suoja-asut

Kuva. Suu- ja sorkkatautia Janakkalassa tammikuussa 1960. Kuvaaja: Erkki Voutilainen. Kuvalähde: Museovirasto. Lisenssi: CC BY 4.0.

Vaikka etätyön arki tuntuu usein yksitoikkoiselta ja normaaliin elämään kuuluvia sosiaalisia kontakteja jää väistämättä kaipaamaan, kuluneet kuukaudet ovat kuitenkin osoittaneet, että elämä voi jatkua tällaisessakin tilanteessa. Osin tästä voi kiittää modernia viestintäteknologiaa, Slackin, Zoomin, Flingan ja VPN:n kaltaisia työkaluja, jotka ovat helpottaneet merkittävästi verkon kautta tapahtuvaa yhteydenpitoa ja työtehtävien hoitamista. Yhä enemmän tuntuu siltä, että sitten kun tämä vaihe vihdoin ja viimein loppuu, emme palaa enää entiseen tilanteeseen, vaan uusi normaali löytyy jostain vanhan toimintakulttuurin ja pandemian aikana opitun väliltä.

Kuten tämän Tietolinjan numeron artikkelit kertovat, kirjastojen, julkaisualan ja tutkijoiden työ on jatkunut vaikeuksista huolimatta samalla intensiteetillä kuin aiemmin. Fyysisiin aineistoihin on toki usein vaikeampaa päästä käsiksi ja yhteiset tapahtumat kansainvälisistä konferensseista työyhteisön kahvihetkiin asti ovat muuttuneet virtuaalisiksi.  Tästä kaikesta huolimatta asiat menevät eteenpäin ja tuloksia syntyy.

Niin syntyi myös tämä Tietolinjan numero, vaikka sen valmistuminen venähti lopulta lähemmäs joulua kuin olimme toimituskunnan kanssa ajatelleet. Toivon kuitenkin, että lopputulos on odotuksen arvoinen. Tarjolla on artikkeleita tekoälyn hyödyntämisestä digitaalisissa ihmistieteissä, tutkijoiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä, Kansalliskirjaston uudesta aineistopolitiikasta, kansallisbibliografioiden rooleista, nimitietopalvelun etenemisestä, aakkostuksesta, OKM:n julkaisutiedonkeruusta ja Tiedejulkaisemisen päivän tapahtumista. Lisäksi mukana on kaksi artikkelia, jotka valottavat avoimen julkaisemisen varhaisvaiheita Suomessa.

Kuten artikkelien aiheet ehkä kertovat, Tietolinja on profiililtaan ensisijaisesti asiantuntijoille suunnattu julkaisu. Kansalliskirjastolla on sen rinnalla myös muita viestintäkanavia, jotka on suunnattu selkeämmin suurelle yleisölle. Käyttötilastojen perusteella Tietolinjan artikkeleita kuitenkin luetaan eri puolilla Suomea, ja kunkin numeron suosituimmat jutut saavat jo tuoreeltaan satoja lukukertoja.

Vuosi sitten aloittanut Tietolinjan uusi toimituskunta on tuonut mukanaan uusia ideoita, jotka ovat auttaneet lehden sisällön monipuolistamisessa. Erityisen iloinen olen ollut siitä, että olemme toimituskunnan kontaktien ansiosta saaneet lehteen entistä enemmän tekstejä myös Kansalliskirjaston ulkopuolelta. Lehden väistyvänä päätoimittajana olenkin kiitollinen kaikille lehteen kirjoittaneille ja toimitusprosessiin osallistuneille. Ja totta kai olen kiitollinen myös kaikille lehden lukijoille. Ilman teitä Tietolinjaa ei olisi olemassa!

Toivotan myös onnea Tietolinjan ensi vuonna aloittavalle uudelle päätoimittajalle ja hänen luotsaamalleen toimituskunnalle. Toivottavasti lehteä päästään taas vähitellen tekemään normaaleissa olosuhteissa, mitä se sitten pandemian jälkeen tarkoittaakaan!

Kirjoittajan yhteystiedot

Jyrki Ilva, tietojärjestelmäpäällikkö
Kansalliskirjasto, kirjastoverkkopalvelut
PL 15 (Yliopistonkatu 1), 00014 Helsingin yliopisto
jyrki.ilva [at] helsinki.fi

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.