Organisaation oppimisen edistäminen : Tapaustutkimus teknologiayrityksen oppimisen tilasta
Saariaho, Matti Juhani; Saariaho, M (2020)
Saariaho, Matti Juhani
Saariaho, M
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020112492796
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020112492796
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, mikä on organisaation oppimisen tila eräässä
teknologiayrityksessä ja miten sitä voidaan edistää. Nopeasti muuttuvassa globaalissa
kilpailuympäristössä ainoa kestävä kilpailuedun lähde yrityksille sanotaan olevan se, että ne
oppivat nopeammin kuin kilpailijansa.
Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentui kahden teorian ympärille. Ensimmäisessä, tiedon
luomisen dynaamisessa mallissa tieto syntyy ja jalostuu hiljaisen ja eksplisiittisen tiedon välillä
neljässä konversiotyypissä. Tieto kiertäessään eri konversiotyypeissä muodostaa jatkuvan
spiraalin. Teoria sisältää myös spiraalin mahdollistavat viisi organisatorista ehtoa; aikomus,
itsenäisyys, huojunta & luova kaaos, tarpeettomuus sekä tarvittava erilaisuus. Toisessa teoriassa,
oppivan organisaation viidessä perustekijässä keskiöön määritellään viisi tunnusmerkkiä
organisaation oppimiselle; systeemiajattelu, henkilökohtainen hallinta, ajatusmallit, jaettu visio
sekä tiimioppiminen. Nämä teoriat valittiin tutkielmaan ensinnäkin siksi, että ne ovat
määrittäneet ja ohjanneet organisaation oppimisen kirjallisuutta vuosikymmeniä, ollen
nykyhetkessäkin relevantteja. Toinen syy valinnalle oli, että organisatoriset ehdot ja oppivan
organisaation perustekijät täydentävät toisiaan, edellisen ollessa konkreettisempi ja
jälkimmäisen abstraktimpi, ja näin ollen tarjoten laajamittaisen työkalun organisaation
oppimisen tilan arviointiin.
Tutkielma toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena eräälle teknologiayritykselle.
Tutkimusaineisto koostuu 18:sta kohdeyrityksen työntekijän haastattelusta. Haastattelutyyppinä
oli puolistrukturoitu haastattelu, ja pääteemoina olivat yhteistyö, johtaminen ja kehittäminen.
Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin ankkuroitua teoriaa, jonka tukena oli havainnot
kohdeyrityksestä. Analyysi tehtiin teoreettiseen viitekehykseen pohjautuen.
Johtopäätöksissä tutkimustulokset käsiteltiin aineiston ja viitekehyksen perusteella kolmessa
kokonaisuudessa, ja tulosten pohdinta tehtiin vastaamalla tutkimusongelman apukysymyksiin.
Johtopäätöksissä arvioitiin organisaation oppimisen tilaa, ja esitettiin kolme kriittisimpää
kehityskohdetta. Ensimmäinen oli konkreettiset toimet vision ja strategian jalkauttamiselle, jotta
koko organisaatiolla olisi yhteiset suuntaviivat. Toisena kohteena oli työkierron lisääminen eri
liiketoimintojen laajamittaisen ymmärryksen lisäämiseksi. Kolmantena kehityskohteena oli
systemaattinen ajan sekä vapauden järjestäminen innovatiivisuuden mahdollistamiseksi.
teknologiayrityksessä ja miten sitä voidaan edistää. Nopeasti muuttuvassa globaalissa
kilpailuympäristössä ainoa kestävä kilpailuedun lähde yrityksille sanotaan olevan se, että ne
oppivat nopeammin kuin kilpailijansa.
Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentui kahden teorian ympärille. Ensimmäisessä, tiedon
luomisen dynaamisessa mallissa tieto syntyy ja jalostuu hiljaisen ja eksplisiittisen tiedon välillä
neljässä konversiotyypissä. Tieto kiertäessään eri konversiotyypeissä muodostaa jatkuvan
spiraalin. Teoria sisältää myös spiraalin mahdollistavat viisi organisatorista ehtoa; aikomus,
itsenäisyys, huojunta & luova kaaos, tarpeettomuus sekä tarvittava erilaisuus. Toisessa teoriassa,
oppivan organisaation viidessä perustekijässä keskiöön määritellään viisi tunnusmerkkiä
organisaation oppimiselle; systeemiajattelu, henkilökohtainen hallinta, ajatusmallit, jaettu visio
sekä tiimioppiminen. Nämä teoriat valittiin tutkielmaan ensinnäkin siksi, että ne ovat
määrittäneet ja ohjanneet organisaation oppimisen kirjallisuutta vuosikymmeniä, ollen
nykyhetkessäkin relevantteja. Toinen syy valinnalle oli, että organisatoriset ehdot ja oppivan
organisaation perustekijät täydentävät toisiaan, edellisen ollessa konkreettisempi ja
jälkimmäisen abstraktimpi, ja näin ollen tarjoten laajamittaisen työkalun organisaation
oppimisen tilan arviointiin.
Tutkielma toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena eräälle teknologiayritykselle.
Tutkimusaineisto koostuu 18:sta kohdeyrityksen työntekijän haastattelusta. Haastattelutyyppinä
oli puolistrukturoitu haastattelu, ja pääteemoina olivat yhteistyö, johtaminen ja kehittäminen.
Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin ankkuroitua teoriaa, jonka tukena oli havainnot
kohdeyrityksestä. Analyysi tehtiin teoreettiseen viitekehykseen pohjautuen.
Johtopäätöksissä tutkimustulokset käsiteltiin aineiston ja viitekehyksen perusteella kolmessa
kokonaisuudessa, ja tulosten pohdinta tehtiin vastaamalla tutkimusongelman apukysymyksiin.
Johtopäätöksissä arvioitiin organisaation oppimisen tilaa, ja esitettiin kolme kriittisimpää
kehityskohdetta. Ensimmäinen oli konkreettiset toimet vision ja strategian jalkauttamiselle, jotta
koko organisaatiolla olisi yhteiset suuntaviivat. Toisena kohteena oli työkierron lisääminen eri
liiketoimintojen laajamittaisen ymmärryksen lisäämiseksi. Kolmantena kehityskohteena oli
systemaattinen ajan sekä vapauden järjestäminen innovatiivisuuden mahdollistamiseksi.