Språkbadselevers uppfattningar om sina språkkunskaper och språkanvändning : En fallstudie i årskurs fem och åtta
Vesapuisto, Eleonora (2020-11-11)
Vesapuisto, Eleonora
11.11.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111190005
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111190005
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on kielikylpyoppilaiden näkemykset omasta kielitaidoistaan sekä eri kielten käytöstä. Tutkin kielitaitoa sekä kielikäyttöä kielikylpyoppilaiden omien kokemusten ja tulkintojen kautta. Tavoitteena on selvittää mitkä kielet kielikylpyoppilaat kokevat itselleen tärkeiksi. Tarkastelen erityisesti kielikylpykieli ruotsin asemaa kielikylpyoppilaiden elämässä nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi pohdin jatkuvan digitalisaation merkitystä kielikylpyoppilaiden omiin näkemyksiin osaamiensa kielten tärkeydestä.
Aineistoni koostuu neljän viidesluokkalaisen sekä viiden kahdeksasluokkalaisen kielikylpyoppilaiden vastauksista. Tutkimus on toteutettu osana Mård-Miettinsen ja Björklundin (2015) tutkimushanketta ”Flerspråkighet i språkbad”. Tutkimus perustuu kyselylomakkeen, kielipuun ja sen selitysosan sekä ryhmähaastattelun kautta saatuun aineistoon.
Analysoin aineiston ensin ikäryhmä kerrallaan, jonka jälkeen vertailin ikäryhmiä keskenään yhtäläisyyksien ja eroavaisuuksien löytämiseksi. Tulokset osoittavat, että kielikylpyoppilaat arvioivat oman kielitaitonsa olevan korkealla tasolla. Kielikylpyoppilaat kokevat osaavansa vähintään kahta kieltä mutkitta, useimmat myös kolmatta sekä useampaa. He kokevat suurimmaksi osaksi kielten osaamisen tärkeäksi ja hyödylliseksi. Erityisesti englannin kielen rooli digitalisaation myötä korostuu kielikylpyoppilaiden vastauksissa. Tutkimuksessa nousi esiin, että kielikylpykieli ruotsi nähdään hyödyllisenä kielenä nyt muttei kuitenkaan välttämättömänä tulevaisuutta ajatellen.
Aineistoni koostuu neljän viidesluokkalaisen sekä viiden kahdeksasluokkalaisen kielikylpyoppilaiden vastauksista. Tutkimus on toteutettu osana Mård-Miettinsen ja Björklundin (2015) tutkimushanketta ”Flerspråkighet i språkbad”. Tutkimus perustuu kyselylomakkeen, kielipuun ja sen selitysosan sekä ryhmähaastattelun kautta saatuun aineistoon.
Analysoin aineiston ensin ikäryhmä kerrallaan, jonka jälkeen vertailin ikäryhmiä keskenään yhtäläisyyksien ja eroavaisuuksien löytämiseksi. Tulokset osoittavat, että kielikylpyoppilaat arvioivat oman kielitaitonsa olevan korkealla tasolla. Kielikylpyoppilaat kokevat osaavansa vähintään kahta kieltä mutkitta, useimmat myös kolmatta sekä useampaa. He kokevat suurimmaksi osaksi kielten osaamisen tärkeäksi ja hyödylliseksi. Erityisesti englannin kielen rooli digitalisaation myötä korostuu kielikylpyoppilaiden vastauksissa. Tutkimuksessa nousi esiin, että kielikylpykieli ruotsi nähdään hyödyllisenä kielenä nyt muttei kuitenkaan välttämättömänä tulevaisuutta ajatellen.