Impact of Multiple Lead Underwriters on the Aftermarket Performance of Nordic Initial Public Offerings
Kortemaa, Aku Oskari (2020)
Kortemaa, Aku Oskari
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020102287499
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020102287499
Tiivistelmä
This study examines the stock market performance of Danish, Finnish, Norwegian and Swedish initial public offerings that went public between the years 1999 and 2015 and whether the number of lead underwriters involved in the listing process affects it. This target is motivated by recent findings which point out that in the U.S. underwriter syndicates have gone through a structural change since the proportion of offerings with multiple lead underwriters has increased significantly after the turn of the millennium. More importantly, in the U.S. this change has had an impact on the aftermarket performance of these companies since IPOs backed up by multiple lead underwriters (MLU IPOs) are less underpriced and have better long-term performance than companies managed only by one lead underwriter.
The aftermarket performance is divided into short- and long-term performance since it has been documented by several previous studies, that IPOs are often initially underpriced which means that investors can achieve significant returns during the first trading day but at the same time they are poor long-term investments which notably underperform their benchmarks. This paper finds out that the average initial return in Nordic countries has been 9 % and hence it seems that on average Nordic IPOs are priced closer to their true value than their counterparts in the U.S. Interestingly, results also reveal that Nordic IPOs have a surprisingly good long-term performance since average mean and median 3-year BHARs against MSCI Europe total return index have been 5.8 % and -11.3 %, respectively. However, further analysis reveals that these results are driven especially by Swedish IPOs which have much better long-term performance than other Nordic IPOs.
This study shows that the typical number of lead underwriters has also increased in Nordic countries since while in 2015 78 % of IPOs were MLUs, in 1999 the corresponding figure was only 33 %. However, in Nordic countries the size of the lead underwriter syndicate affects positively only the long-term performance because there is no similar statistically significant impact on the underpricing phenomenon. Therefore, in the Nordic countries, the effects of structural change have been less significant than in the U.S. Tämä työ tutkii Tanskassa, Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa vuosien 1999 ja 2015 välillä listautuneiden yritysten suoriutumista osakemarkkinoilla ja sitä minkälainen vaikutus siihen on prosessiin osallistuneiden listautumisannin pääjärjestäjien lukumäärällä. Tätä tavoitetta motivoivat hiljattain Yhdysvalloissa tehdyt löydökset, jotka osoittavat, että järjestäjistä koostuvat syndikaatit ovat käyneet läpi rakenteellisen muutoksen. Tämä tarkoittaa sitä, että sellaisten listautumisantien osuus, joissa on mukana useampi pääjärjestäjä, on kasvanut huomattavasti vuosituhannen vaihteen jälkeen. Vielä tärkeämpi havainto on kuitenkin se, että Yhdysvalloissa tällä rakennemuutoksella on ollut vaikutusta myös suoriutumiseen jälkimarkkinoilla, sillä tällaiset usean eri toimijan vastuulla olevat listautumisannit ovat vähemmän alihinnoiteltuja ja tuottavat paremmin pitkällä tähtäimellä, kuin sellaiset yritykset, joiden taustalla on perinteisemmän mallin mukaisesti ollut ainoastaan yksi pääjärjestäjä.
Tässä työssä suoriutuminen jälkimarkkinoilla jaetaan vakiintuneen käytännön mukaisesti lyhyen ja pitkän aikavälin suoriutumiseen, minkä taustalla on kaksi syytä. Ensinnäkin, aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että listautumisannit ovat usein aluksi alihinnoiteltuja, mikä tarkoittaa sitä, että sijoittajien on mahdollista saavuttaa merkittäviä tuottoja ensimmäisen kaupankäyntipäivän aikana. Toinen syy on se, että listautumisantien on kuitenkin havaittu olevan huonoja pitkän aikavälin sijoituksia, sillä ne häviävät selvästi vertailukohteilleen. Tutkimustulokset osoittavat, että ensimmäisen päivän tuotto on ollut Pohjoismaissa keskimäärin 9 %, mikä viittaa siihen, että ne ovat alun perin hinnoiteltu lähemmäksi todellista arvoaan kuin Yhdysvalloissa, missä vastaava luku on ollut historiallisesti noin 18 %. Tulokset myös paljastavat sen, että pohjoismaiset listautumisannit suoriutuvat yllättävän hyvin myös pitkällä tähtäimellä, sillä keskimääräinen 3 vuoden BHAR-menetelmällä mitattu tuotto MSCI Europe -tuottoindeksiä vastaan oli 5.8 %, mediaanin ollessa -11.3 %. Tarkempi analyysi kuitenkin paljastaa, että näihin tuloksiin vaikuttavat erityisesti ruotsalaisten yhtiöiden listautumisannit, jotka suoriutuvat paljon paremmin kuin muut pohjoismaiset yhtiöt.
Tulokset näyttävät myös sen, että tyypillinen listautumisannin pääjärjestäjien lukumäärä on kasvanut Yhdysvaltojen tapaan myös Pohjoismaissa, sillä vuonna 2015 78 % kaikista listautumisista oli sellaisia, joissa oli mukana useampi pääjärjestäjä, kun vastaava luku vuonna 1999 oli ainoastaan 33 %. Merkittävin ero tuloksissa on kuitenkin se, että Pohjoismaissa syndikaatin koko vaikuttaa regressiomallien mukaan positiivisesti ainoastaan pitkän aikavälin suoriutumiseen, sillä ne eivät paljasta vastaavaa tilastollisesti merkittävää vaikutusta lyhyen tähtäimen alihinnoitteluun ja näin ollen rakenteellisen muutoksen vaikutus ei ole ollut yhtä suuri kuin Yhdysvalloissa.
The aftermarket performance is divided into short- and long-term performance since it has been documented by several previous studies, that IPOs are often initially underpriced which means that investors can achieve significant returns during the first trading day but at the same time they are poor long-term investments which notably underperform their benchmarks. This paper finds out that the average initial return in Nordic countries has been 9 % and hence it seems that on average Nordic IPOs are priced closer to their true value than their counterparts in the U.S. Interestingly, results also reveal that Nordic IPOs have a surprisingly good long-term performance since average mean and median 3-year BHARs against MSCI Europe total return index have been 5.8 % and -11.3 %, respectively. However, further analysis reveals that these results are driven especially by Swedish IPOs which have much better long-term performance than other Nordic IPOs.
This study shows that the typical number of lead underwriters has also increased in Nordic countries since while in 2015 78 % of IPOs were MLUs, in 1999 the corresponding figure was only 33 %. However, in Nordic countries the size of the lead underwriter syndicate affects positively only the long-term performance because there is no similar statistically significant impact on the underpricing phenomenon. Therefore, in the Nordic countries, the effects of structural change have been less significant than in the U.S.
Tässä työssä suoriutuminen jälkimarkkinoilla jaetaan vakiintuneen käytännön mukaisesti lyhyen ja pitkän aikavälin suoriutumiseen, minkä taustalla on kaksi syytä. Ensinnäkin, aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että listautumisannit ovat usein aluksi alihinnoiteltuja, mikä tarkoittaa sitä, että sijoittajien on mahdollista saavuttaa merkittäviä tuottoja ensimmäisen kaupankäyntipäivän aikana. Toinen syy on se, että listautumisantien on kuitenkin havaittu olevan huonoja pitkän aikavälin sijoituksia, sillä ne häviävät selvästi vertailukohteilleen. Tutkimustulokset osoittavat, että ensimmäisen päivän tuotto on ollut Pohjoismaissa keskimäärin 9 %, mikä viittaa siihen, että ne ovat alun perin hinnoiteltu lähemmäksi todellista arvoaan kuin Yhdysvalloissa, missä vastaava luku on ollut historiallisesti noin 18 %. Tulokset myös paljastavat sen, että pohjoismaiset listautumisannit suoriutuvat yllättävän hyvin myös pitkällä tähtäimellä, sillä keskimääräinen 3 vuoden BHAR-menetelmällä mitattu tuotto MSCI Europe -tuottoindeksiä vastaan oli 5.8 %, mediaanin ollessa -11.3 %. Tarkempi analyysi kuitenkin paljastaa, että näihin tuloksiin vaikuttavat erityisesti ruotsalaisten yhtiöiden listautumisannit, jotka suoriutuvat paljon paremmin kuin muut pohjoismaiset yhtiöt.
Tulokset näyttävät myös sen, että tyypillinen listautumisannin pääjärjestäjien lukumäärä on kasvanut Yhdysvaltojen tapaan myös Pohjoismaissa, sillä vuonna 2015 78 % kaikista listautumisista oli sellaisia, joissa oli mukana useampi pääjärjestäjä, kun vastaava luku vuonna 1999 oli ainoastaan 33 %. Merkittävin ero tuloksissa on kuitenkin se, että Pohjoismaissa syndikaatin koko vaikuttaa regressiomallien mukaan positiivisesti ainoastaan pitkän aikavälin suoriutumiseen, sillä ne eivät paljasta vastaavaa tilastollisesti merkittävää vaikutusta lyhyen tähtäimen alihinnoitteluun ja näin ollen rakenteellisen muutoksen vaikutus ei ole ollut yhtä suuri kuin Yhdysvalloissa.