Julkisen infrarakentamisen strateginen investointipäätöksenteko : case Kutilan kanava
Ruotsalainen, Saara (2020)
Pro gradu -tutkielma
Ruotsalainen, Saara
2020
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020091669801
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020091669801
Tiivistelmä
Työssä tutkittiin julkisen infrarakentamisen strategisessa investointipäätöksenteossa huomioitavia tekijöitä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja tutkimuksen kohteena olivat liikenneinfrastruktuurihankkeet Suomessa. Työn tutkimusaineistona käytettiin Doria-julkaisuarkistosta saatavilla olevia Väyläviraston sekä ELY-keskuksen hankearviointi- ja jälkiarviointiraportteja. Tutkimusongelmaa lähestyttiin tutkimalla millä taloudellisilla menetelmillä julkisen infrarakentamisen hankkeita on arvioitu. Kirjallisuuden perusteella oletettiin, että hankkeita arvioidaan elinkaarikustannuslaskennan näkökohdista. Siten tutkittiin tekijöitä, joita julkisten infrarakentamisen hankkeiden elinkaarikustannuslaskennassa otettiin huomioon. Lisäksi työssä tutkittiin myös laadullisia strategisia tekijöitä, jotka vaikuttivat julkisen infrarakentamishankkeiden päätöksentekoon. Tutkimus tehtiin tukemaan Taipalsaaren kunnan Kutilan kanavahanketta. Hanketta on mietitty toteutettavaksi kuntien omistamana hankkeena sekä osakeyhtiömuotoisena hankkeena. Tämän vuoksi tutkimuksessa tutkittiin myös näiden kahden hallintomuodon eroja julkisen infrarakentamisen hankkeissa.
Tutkimuksen perusteella todettiin, että liikenneinfrastruktuurihankkeita arvioidaan elinkaarilaskentaan pohjautuvan hyöty-kustannusanalyysin avulla. Laskelmissa otettiin huomioon hankkeeseen vaikuttavat epävarmuustekijät herkkyystarkastelujen avulla. Tutkittujen hankkeiden elinkaarikustannusarvioinneissa huomioon otettavia tekijöitä olivat hankkeen suunnittelu- ja rakentamiskustannukset sekä rakentamisen aikaiset korot, väylän kunnossapito- ja huoltokustannukset tarkastelujakson ajalle sekä mahdolliset tarvittavat korvausinvestoinnit ja hankkeesta aiheutuvat hyödyt sekä haitat arviointiajanjakson ajalta. Vaikka taloudelliset kustannukset olivat selkeästikin tärkein kriteeri tehdyissä arvioinneissa, arvioitiin hankkeissa myös jonkin verran laadullisia vaikutuksia. Tällaisia tekijöitä olivat alueiden kehittymiseen ja yhdyskuntarakenteeseen vaikuttavat tekijät sekä välilliset vaikutukset talouteen. Eri hallintomuotojen välillä ei havaittu eroja tutkittujen hankkeiden hankearvioinneissa. Toteutuneissa hankkeissa eroja oli kuitenkin havaittavissa. Hallintomallien välisiä eroja olivat osakeyhtiömallien positiivinen toteutuminen, osakeyhtiömallin mahdollisesti tuomat lisäkustannukset, osakeyhtiön tuomat joustot rahoituksen järjestämiseen sekä hankkeen riskien ja vastuiden jakautuminen In this study the factors effects to strategic investment decision-making in public infrastructure investments was examined. The study was carried out as a qualitative case study. The study was focused to transport infrastructure projects in Finland. In the study the project evaluation and lessons learned reports of the Väylävirasto and the ELY-keskus was used as a re-search material. The reports were acquired from the Doria publication archive. The methods used to evaluate the economic value of the public infrastructure projects was studied in this work. Based on the literature, it was assumed that projects would be evaluated by using life cycle costing method. Due that the factors that were taken in account in the life cycle costing of public infrastructure projects were examined. In addition, qualitative strategic factors influenced to the decision-making of public infrastructure projects were also studied. The study was carried out to support the Kutila canal project decision in the municipality of Taipalsaari. The implementation of canal project has been considered as owned by municipalities and as a limited company. Therefore, the differences between the two forms of administration in public infrastructure projects was studied in this work.
Based to the study, the transport infrastructure projects were evaluated by using a cost-benefit analysis which was based on life cycle costing. Uncertainties were also considered in the calculations by using sensitivity analyses. It was found that the factors considered in the life cycle cost assessments were project design, construction costs, interest during construction, maintenance and upkeeping costs for the calculation period, necessary replacement investments, project benefits and disadvantages during the calculation period. Although financial costs were clearly the most important criterion in the evaluations, some qualitative factors was also evaluated. Qualitative factors were factors affecting regional development and community structure, as well as indirect effects to the economy. No differences were found in the evaluation reports during the study of different administration models. Differences were observed although from the projects lesson learned reports. Such differences were the positive implementation of the projects done with the limited company model, the additional costs the limited company model might bring, the flexibility of financing in the limited company and the distribution of project risks and responsibilities.
Tutkimuksen perusteella todettiin, että liikenneinfrastruktuurihankkeita arvioidaan elinkaarilaskentaan pohjautuvan hyöty-kustannusanalyysin avulla. Laskelmissa otettiin huomioon hankkeeseen vaikuttavat epävarmuustekijät herkkyystarkastelujen avulla. Tutkittujen hankkeiden elinkaarikustannusarvioinneissa huomioon otettavia tekijöitä olivat hankkeen suunnittelu- ja rakentamiskustannukset sekä rakentamisen aikaiset korot, väylän kunnossapito- ja huoltokustannukset tarkastelujakson ajalle sekä mahdolliset tarvittavat korvausinvestoinnit ja hankkeesta aiheutuvat hyödyt sekä haitat arviointiajanjakson ajalta. Vaikka taloudelliset kustannukset olivat selkeästikin tärkein kriteeri tehdyissä arvioinneissa, arvioitiin hankkeissa myös jonkin verran laadullisia vaikutuksia. Tällaisia tekijöitä olivat alueiden kehittymiseen ja yhdyskuntarakenteeseen vaikuttavat tekijät sekä välilliset vaikutukset talouteen. Eri hallintomuotojen välillä ei havaittu eroja tutkittujen hankkeiden hankearvioinneissa. Toteutuneissa hankkeissa eroja oli kuitenkin havaittavissa. Hallintomallien välisiä eroja olivat osakeyhtiömallien positiivinen toteutuminen, osakeyhtiömallin mahdollisesti tuomat lisäkustannukset, osakeyhtiön tuomat joustot rahoituksen järjestämiseen sekä hankkeen riskien ja vastuiden jakautuminen
Based to the study, the transport infrastructure projects were evaluated by using a cost-benefit analysis which was based on life cycle costing. Uncertainties were also considered in the calculations by using sensitivity analyses. It was found that the factors considered in the life cycle cost assessments were project design, construction costs, interest during construction, maintenance and upkeeping costs for the calculation period, necessary replacement investments, project benefits and disadvantages during the calculation period. Although financial costs were clearly the most important criterion in the evaluations, some qualitative factors was also evaluated. Qualitative factors were factors affecting regional development and community structure, as well as indirect effects to the economy. No differences were found in the evaluation reports during the study of different administration models. Differences were observed although from the projects lesson learned reports. Such differences were the positive implementation of the projects done with the limited company model, the additional costs the limited company model might bring, the flexibility of financing in the limited company and the distribution of project risks and responsibilities.