Taloudellinen eriarvoisuus : Tuloerot ja tuloliikkuvuus Suomessa
Tulokas, Juho (2020)
Tulokas, Juho
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051129383
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051129383
Tiivistelmä
Tuloeroja on kutsuttu yhteiskunnassa vallitsevaksi taloudelliseksi eriarvoisuudeksi. Termi on monitulkintainen aivan kuten vaihtelee myös ihmisten suhtautuminen tuloeroihin. Tuloerot ovat kasvaneet niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa 1980-luvulta lähtien, ja kehityskulku on herättänyt paljon poliittista ja julkista keskustelua. Tuloeroja ja niiden oikeutusta tutkitaankin nykyisin varsin laajasti.
Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena on analysoida taloudellisen eriarvoisuuden tilaa Suomessa. Suurin osa tuloeroista saatavasta tiedosta on johdettu poikkileikkausaineistosta ja tavanomaisesti tuloerokeskustelussa viitataan suhteellisiin eriarvoisuusmittoihin, kuten Gini-kertoimeen. Poikkileikkausaineisto jättää kuitenkin huomiotta samojen yksilöiden tulokehityksen yli ajan, eikä Gini-kerroin reagoi herkästi tulojakauman ylä- tai alapäässä tapahtuviin muutoksiin. Tämän tapainen tuloerojen tarkastelu ei riitä antamaan tarvittavaa kokonaiskuvaa vallitsevasta eriarvoisuudesta. Lisäksi käytettävään eriarvoisuusmitan valintaan liittyy aina arvovalinta, mikä hankaloittaa tuloeroista tehtävää eriarvoisuustulkintaa.
Gini-kertoimella mitattuna Suomen tuloerojen kehityksessä on havaittavissa selkeä tasonmuutos 1990-luvun laman jälkeen, joskaan ei enää 2000-luvulla. Suomi on myös Euroopan mittakaavassa taloudellisesti tasa-arvoisimpia maita. Tutkielmassa havaittiin kuitenkin, että seuraamalla yksilöiden tuloliikkuvuutta kuuden vuoden pysyväistuloilla, tuloliikkuvuuden tuloeroja tasaava vaikutus on vähentynyt Suomessa 1990-luvulta lähtien.
Seuraamalla samojen yksilöiden tulokehitystä yli ajan ja yksilön tulonmuodostumiseen vaikuttavia tekijöitä, voidaan tulonjakokeskusteluun tuoda myös oikeudenmukaisuuden näkökulma. On tutkittu, että vaikka suhtautuminen tuloeroihin vaihtelee paljon, sellaiset tuloerot hyväksytään helpommin, jotka syntyvät yksilön omien valintojen ja meriittien pohjalta. Poliittisessa filosofiassa on oikeudenmukaisuudelle pyritty luomaan eettisiä periaatteita, mikä on siirtänyt fokusta lopputulemien tasa-arvosta mahdollisuuksien tasa-arvoon.
Tutkielmasta käy ilmi myös, että Suomessa vanhempien tulotaso vaikuttaa lasten tulotasoon vähemmän kuin suurimmassa osassa muita maailman valtioita. Mitä vähemmän yksilön tulotaso riippuu hänen lähtökohdistaan, sen paremmin yhteiskunta takaa mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisen.
Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena on analysoida taloudellisen eriarvoisuuden tilaa Suomessa. Suurin osa tuloeroista saatavasta tiedosta on johdettu poikkileikkausaineistosta ja tavanomaisesti tuloerokeskustelussa viitataan suhteellisiin eriarvoisuusmittoihin, kuten Gini-kertoimeen. Poikkileikkausaineisto jättää kuitenkin huomiotta samojen yksilöiden tulokehityksen yli ajan, eikä Gini-kerroin reagoi herkästi tulojakauman ylä- tai alapäässä tapahtuviin muutoksiin. Tämän tapainen tuloerojen tarkastelu ei riitä antamaan tarvittavaa kokonaiskuvaa vallitsevasta eriarvoisuudesta. Lisäksi käytettävään eriarvoisuusmitan valintaan liittyy aina arvovalinta, mikä hankaloittaa tuloeroista tehtävää eriarvoisuustulkintaa.
Gini-kertoimella mitattuna Suomen tuloerojen kehityksessä on havaittavissa selkeä tasonmuutos 1990-luvun laman jälkeen, joskaan ei enää 2000-luvulla. Suomi on myös Euroopan mittakaavassa taloudellisesti tasa-arvoisimpia maita. Tutkielmassa havaittiin kuitenkin, että seuraamalla yksilöiden tuloliikkuvuutta kuuden vuoden pysyväistuloilla, tuloliikkuvuuden tuloeroja tasaava vaikutus on vähentynyt Suomessa 1990-luvulta lähtien.
Seuraamalla samojen yksilöiden tulokehitystä yli ajan ja yksilön tulonmuodostumiseen vaikuttavia tekijöitä, voidaan tulonjakokeskusteluun tuoda myös oikeudenmukaisuuden näkökulma. On tutkittu, että vaikka suhtautuminen tuloeroihin vaihtelee paljon, sellaiset tuloerot hyväksytään helpommin, jotka syntyvät yksilön omien valintojen ja meriittien pohjalta. Poliittisessa filosofiassa on oikeudenmukaisuudelle pyritty luomaan eettisiä periaatteita, mikä on siirtänyt fokusta lopputulemien tasa-arvosta mahdollisuuksien tasa-arvoon.
Tutkielmasta käy ilmi myös, että Suomessa vanhempien tulotaso vaikuttaa lasten tulotasoon vähemmän kuin suurimmassa osassa muita maailman valtioita. Mitä vähemmän yksilön tulotaso riippuu hänen lähtökohdistaan, sen paremmin yhteiskunta takaa mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisen.