Mobiiliterveyssovellukset kuluttajien arjessa : Miten itsemittaukseen sitoudutaan?
Ryhänen, Jade Julia Elviira (2020-04-28)
Ryhänen, Jade Julia Elviira
28.04.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042822828
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042822828
Tiivistelmä
Terveys ja hyvinvointi on ollut kasvava trendi viime vuosien aikana. Samaan aikaan teknologinen kehitys on edennyt huimaa vauhtia ja tuonut markkinoille entistä enemmän erilaisia mobiiliterveyssovelluksia ja älykelloja. Näiden myötä myös itsemittaaminen on yleistynyt ja tullut osaksi usean kuluttajan arkea.
Tässä tutkimuksessa tarkoituksena oli selvittää, miten mobiiliterveyssovellukset muodostuvat osaksi kuluttajien arkea. Haluttiin saada selville, miten kuluttajat sitoutuvat mobiiliterveyssovellusten kuluttamiseen ja kuinka niitä kulutetaan. Tarkastelu rajattiin niin sanottuihin itsemittaus sovelluksiin, joiden avulla kuluttajat mittaavat omaa fyysistä terveyttään ja suorituksiaan.
Tutkimus koostuu taustoittavasta teoreettisesta kirjallisuudesta, jonka avulla luotiin tutkimuksen teoreettinen viitekehys sekä empiirisestä tutkimusosiosta. Teoriaosuudessa tutustuttiin aiempaan akateemiseen tutkimukseen itsemittauksesta sekä kuluttajan sitoutumisesta. Empiirinen tutkimusosuus koostuu kahdesta eri aineistosta. Ensimmäisenä aineistona käytettiin verkkokeskusteluaineistoa, jossa osallistujat keskustelivat Foodzy-sovelluksesta. Toinen aineisto kerättiin teemahaastatteluina ja sen avulla pyrittiin saamaan syvempi ymmärrys kuluttajien sitoutumisesta mobiiliterveyssovelluksiin.
Verkkokeskusteluaineiston pohjalta tunnistettiin kolme kuluttajaryhmää, aktiiviset, satunnaiset ja ei kiinnostuneet käyttäjät. Aktiiviset mobiiliterveyssovellusten käyttäjät olivat tutkimuksen kannalta kaikkein kiinnostavimmat ja käyttivät sovelluksia pääasiassa osana omaa aktiivista elämäänsä, urheilusuoritusten, oman aktiivisuuden ja unen seurannan apuna. Erityisesti aktiivisia käyttäjiä kiinnosti oman datan seuranta ja sovelluksilta toivottiin kokonaisvaltaisuutta.
Teemahaastattelujen avulla haluttiin saada syvempi ymmärrys aktiivisista käyttäjistä ja siihen, miten he sitoutuvat mobiiliterveyssovellusten käyttöön sekä mitä he niiltä toivovat. Haastattelujen myötä kävi ilmi, että mobiiliterveyssovellukset kulkivat haastateltavien mukana pitkin päivää. Haastattelujen avulla pystyttiin tunnistamaan viisi sitoutumiskeinoa, jotka edesauttoivat heidän sitoutumistaan käyttämiinsä sovelluksiin. Ne olivat myös linjassa aiemman tutkimuksen kanssa. Nämä sitoutumiskeinot olivat sosiaalisuus, pelillistäminen, datan visualisointi, tavan muodostaminen ja positiivinen palaute. Keskeisimmäksi näistä nousi datan visualisointi. Se toi eniten lisäarvoa kuluttajille ja sillä oli myös voima muuttaa kuluttajan käyttäytymistä.
Teoreettisten ja empiiristen tulosten pohjalta voidaan siis todeta, että mobiiliterveyssovelluksiin sitouttamisessa tärkeimmät keinot ovat datan visualisointi, positiivinen palaute, tavan muodostaminen, pelillistäminen ja sosiaalisuus.
Tässä tutkimuksessa tarkoituksena oli selvittää, miten mobiiliterveyssovellukset muodostuvat osaksi kuluttajien arkea. Haluttiin saada selville, miten kuluttajat sitoutuvat mobiiliterveyssovellusten kuluttamiseen ja kuinka niitä kulutetaan. Tarkastelu rajattiin niin sanottuihin itsemittaus sovelluksiin, joiden avulla kuluttajat mittaavat omaa fyysistä terveyttään ja suorituksiaan.
Tutkimus koostuu taustoittavasta teoreettisesta kirjallisuudesta, jonka avulla luotiin tutkimuksen teoreettinen viitekehys sekä empiirisestä tutkimusosiosta. Teoriaosuudessa tutustuttiin aiempaan akateemiseen tutkimukseen itsemittauksesta sekä kuluttajan sitoutumisesta. Empiirinen tutkimusosuus koostuu kahdesta eri aineistosta. Ensimmäisenä aineistona käytettiin verkkokeskusteluaineistoa, jossa osallistujat keskustelivat Foodzy-sovelluksesta. Toinen aineisto kerättiin teemahaastatteluina ja sen avulla pyrittiin saamaan syvempi ymmärrys kuluttajien sitoutumisesta mobiiliterveyssovelluksiin.
Verkkokeskusteluaineiston pohjalta tunnistettiin kolme kuluttajaryhmää, aktiiviset, satunnaiset ja ei kiinnostuneet käyttäjät. Aktiiviset mobiiliterveyssovellusten käyttäjät olivat tutkimuksen kannalta kaikkein kiinnostavimmat ja käyttivät sovelluksia pääasiassa osana omaa aktiivista elämäänsä, urheilusuoritusten, oman aktiivisuuden ja unen seurannan apuna. Erityisesti aktiivisia käyttäjiä kiinnosti oman datan seuranta ja sovelluksilta toivottiin kokonaisvaltaisuutta.
Teemahaastattelujen avulla haluttiin saada syvempi ymmärrys aktiivisista käyttäjistä ja siihen, miten he sitoutuvat mobiiliterveyssovellusten käyttöön sekä mitä he niiltä toivovat. Haastattelujen myötä kävi ilmi, että mobiiliterveyssovellukset kulkivat haastateltavien mukana pitkin päivää. Haastattelujen avulla pystyttiin tunnistamaan viisi sitoutumiskeinoa, jotka edesauttoivat heidän sitoutumistaan käyttämiinsä sovelluksiin. Ne olivat myös linjassa aiemman tutkimuksen kanssa. Nämä sitoutumiskeinot olivat sosiaalisuus, pelillistäminen, datan visualisointi, tavan muodostaminen ja positiivinen palaute. Keskeisimmäksi näistä nousi datan visualisointi. Se toi eniten lisäarvoa kuluttajille ja sillä oli myös voima muuttaa kuluttajan käyttäytymistä.
Teoreettisten ja empiiristen tulosten pohjalta voidaan siis todeta, että mobiiliterveyssovelluksiin sitouttamisessa tärkeimmät keinot ovat datan visualisointi, positiivinen palaute, tavan muodostaminen, pelillistäminen ja sosiaalisuus.