Luottamuksensuojaperiaatteen suhde legaliteettiperiaatteeseen vero-oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa : Erityisesti ennustettavuuden ja yhdenmukaisuuden näkökulmasta
Roiha, Aleksi (2020-04-27)
Roiha, Aleksi
27.04.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042722623
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042722623
Tiivistelmä
Vero-oikeuden keskeisimpänä periaatteena voidaan perustellusti pitää PL 81.1 §:ssä säädettyä legaliteettiperiaatetta. Säännöksen mukaan valtion verosta tulee säätää lailla, joka sisältää säännökset verovelvollisuuden ja veron suuruuden perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta. Legaliteettiperiaatteen merkitys ei rajoitu tähän. Harjoittamalla tuomiovaltaa ei ole mahdollista luoda uutta veroa. Lisäksi periaate rajoittaa laintulkintaa – lähtökohtaisesti tulee pitäytyä lain sanamuodossa. Legaliteettiperiaate edistää näin verotuksen ennustettavuutta, jolla on verotuksessa korostunut merkitys. Verovelvollisen tulee kyetä ennakoimaan taloudellisten toimenpiteidensä veroseuraamukset.
Verolait ovat muiden lakien tapaan kuitenkin epätäydellisiä ja usein tulkinnanvaraisia. Siksi sanamuotoon ei voida tulkinnassa aina tukeutua. Näistä syistä ennustettavuuden vaatimuksen täyttyminenkin heikkenee. Tulkinnanvaraisia tilanteita varten lainsäätäjä on säätänyt luottamuksensuojaa koskevan periaatteen. Luottamuksensuojaperiaate edistää verotuksen ennustettavuutta yksittäisessä tulkinnanvaraisessa asiassa. Luottamuksen suojaaminen tarkoittaa sitä, että periaatteessa objektiivinen oikea ratkaisu sivuutetaan. Tämän seurauksena verotuksen yhdenmukaisuus kärsii. Kokonaisverorasituksen näkökulmasta yhteen verovelvolliseen kohdistuu pienempi rasitus kuin muihin verovelvollisiin.
Tutkielmassa vastataan seuraavaan kysymykseen: mikä on luottamuksensuojaperiaatteen suhde legaliteettiperiaatteeseen erityisesti ratkaisutoimintaan kohdistuvien ennustettavuuden ja yhdenmukaisuuden vaatimusten näkökulmasta? Legaliteettiperiaate edistää ratkaisutoiminnassa verokohtelun ennustettavuutta ja samalla tuo verotukseen yhdenmukaisuutta. Luottamuksensuoja toteuttaa verotuksen ennustettavuutta, jonka kautta se kytkeytyy legaliteettiperiaatteeseen. Luottamuksensuojaperiaate kuitenkin rikkoo ratkaisutoimintaan kohdistuvaa yhdenmukaisuuden vaatimusta. Luottamuksensuojaperiaatteen soveltamisedellytysten täyttyminen on usein kuitenkin tulkinnanvaraista. Soveltamiskynnys on oikeuskäytännön perusteella asetettu korkealle. Ennustettavuuden vaatimus toteutuu käytännössä siis heikosti. Tutkielmassa ehdotetaan, että luottamuksensuojan soveltamiskynnystä voitaisiin perustellusti madaltaa. Toisaalta yhdenmukaisuusnäkökulma olisi huomioitava tällöin aiempaa herkemmin.
Tutkielma on oikeustieteellinen tutkimus, jossa sitoudutaan lainoppiin. Oikeusdogmaattisessa tutkielmassa tulkitaan niitä sääntöjä, jotka kuuluvat voimassa olevaan oikeusjärjestykseen. Lisäksi siinä systematisoidaan voimassa olevaa oikeutta. Vero-oikeudessa ennakkopäätösten tosiasiallinen sitovuus on merkittävä. Siksi tutkielmaa varten on otettu näkökulma, jossa empiirinen tutkimusote on oikeusdogmaattista metodia täydentävä menetelmä.
Verolait ovat muiden lakien tapaan kuitenkin epätäydellisiä ja usein tulkinnanvaraisia. Siksi sanamuotoon ei voida tulkinnassa aina tukeutua. Näistä syistä ennustettavuuden vaatimuksen täyttyminenkin heikkenee. Tulkinnanvaraisia tilanteita varten lainsäätäjä on säätänyt luottamuksensuojaa koskevan periaatteen. Luottamuksensuojaperiaate edistää verotuksen ennustettavuutta yksittäisessä tulkinnanvaraisessa asiassa. Luottamuksen suojaaminen tarkoittaa sitä, että periaatteessa objektiivinen oikea ratkaisu sivuutetaan. Tämän seurauksena verotuksen yhdenmukaisuus kärsii. Kokonaisverorasituksen näkökulmasta yhteen verovelvolliseen kohdistuu pienempi rasitus kuin muihin verovelvollisiin.
Tutkielmassa vastataan seuraavaan kysymykseen: mikä on luottamuksensuojaperiaatteen suhde legaliteettiperiaatteeseen erityisesti ratkaisutoimintaan kohdistuvien ennustettavuuden ja yhdenmukaisuuden vaatimusten näkökulmasta? Legaliteettiperiaate edistää ratkaisutoiminnassa verokohtelun ennustettavuutta ja samalla tuo verotukseen yhdenmukaisuutta. Luottamuksensuoja toteuttaa verotuksen ennustettavuutta, jonka kautta se kytkeytyy legaliteettiperiaatteeseen. Luottamuksensuojaperiaate kuitenkin rikkoo ratkaisutoimintaan kohdistuvaa yhdenmukaisuuden vaatimusta. Luottamuksensuojaperiaatteen soveltamisedellytysten täyttyminen on usein kuitenkin tulkinnanvaraista. Soveltamiskynnys on oikeuskäytännön perusteella asetettu korkealle. Ennustettavuuden vaatimus toteutuu käytännössä siis heikosti. Tutkielmassa ehdotetaan, että luottamuksensuojan soveltamiskynnystä voitaisiin perustellusti madaltaa. Toisaalta yhdenmukaisuusnäkökulma olisi huomioitava tällöin aiempaa herkemmin.
Tutkielma on oikeustieteellinen tutkimus, jossa sitoudutaan lainoppiin. Oikeusdogmaattisessa tutkielmassa tulkitaan niitä sääntöjä, jotka kuuluvat voimassa olevaan oikeusjärjestykseen. Lisäksi siinä systematisoidaan voimassa olevaa oikeutta. Vero-oikeudessa ennakkopäätösten tosiasiallinen sitovuus on merkittävä. Siksi tutkielmaa varten on otettu näkökulma, jossa empiirinen tutkimusote on oikeusdogmaattista metodia täydentävä menetelmä.