”Our work #ForThePeople continues.” : Näkyvyyteen ja suosioon vaikuttavat tekijät Nancy Pelosin tviiteissä
Tuohino, Janita (2020-04-24)
Tuohino, Janita
24.04.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042422360
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042422360
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee retoristen strategioiden merkitystä osana onnistunutta poliittista viestintää sosiaalisessa mediassa. Tutkielman tavoitteena on selvittää poliittisen viestinnän näkökulmasta minkälaisilla toiminnallisilla funktioilla sekä minkälaisilla retorisilla strategioilla voidaan pyrkiä lisäämään julkaisun näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Poliittisen viestinnän näkökulmasta näkyvyys kertoo siitä, kuina monta seuraajista julkaisu saavutti. Sosiaalisen median kontekstissa poliittisen viestinnän onnistumiseen vaikuttavat niin yksilön omien huomionosoituspäätösten lisäksi yksilön henkilökohtainen näkemys suostuttelun perustelujen tärkeydestä sekä poliitikon itsensä käyttämät suostuttelun välineet, kuten poliittinen ääni ja retoriset strategiat. Analyysiä ohjaa huomiotalouteen pohjaava näkemys näkyvyydestä vallan resurssina, jolla poliittiset toimijat pyrkivät ajamaan näkemyksiään sosiaalisen median kontekstissa.
Tutkimus on menetelmältään tapaustutkimus, jossa aineistona toimii Yhdysvaltojen edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosin #ForThePeople aihetunnisteella merkitsemät julkaisut. Aihetunniste on avainsana, jolla kirjoittaja voi merkitä julkaisunsa käsittelevän tiettyä aihepiiriä. #ForThePeople viittaa For The People Act of 2019 (H.R. 1, 2019) lakialoitteeseen. Aineisto koostuu 156 tviitistä. Tutkimuksessa julkaisun näkyvyys määritellään tilastollisen analyysin avulla suhteessa aineiston keskimääräiseen sosiaalisen median reaktioiden määrään. Tutkimuksessa hyödynnetään uuden retoriikan näkemystä argumentoivan retoriikan kaksijakoisuudesta assosiatiivisiin ja dissosiatiivisiin tekniikoihin sekä empiiriseen selvitystyöhön perustuvaa luokittelua julkaisujen toiminnallisista tavoitteista. Julkaisuissa esiintyvää poliittista viestintää analysoidaan myös kuulijan näkökulmasta nojaamalla harkinnan todennäköisyyden teoriaan.
Analyysin perusteella voidaan todeta, että julkaisuissa esiintyvällä retorisella strategialla on merkittävä rooli julkaisun näkyvyyden suhteen. Empiirisen selvitystyön perusteella todettiin, että Pelosi hyödyntää argumentoinnissaan viittä eri funktiota. Funktioita ovat poliittisista puheista tiedottaminen, poliittisista esiintymistä informoiminen, lakialoitteen puolesta argumentointi, ajankohtaisten uutisten kommentointi ja puoluetovereiden näkyvyyden lisääminen. Tilastollisella analyysillä todettiin, että aineistossa kolme puheista tiedottamisen julkaisua, 14 argumentoinnin julkaisua, 13 uutisten kommentoinnin julkaisua sekä yksi muita poliitikkoja esiin nostava julkaisu sai osakseen tavanomaista enemmän näkyvyyttä. Retorisen analyysin avulla aineistosta havaittiin neljä retorista strategiaa. Retorisia strategioita ovat näkemys demokraattisesta puolueesta vallan oikeinkäyttäjänä, näkemys republikaanipuolueesta vallan väärinkäyttäjänä, näkemys vallan käyttämisestä yhteisen hyvän nimissä ja näkemys vallan käytöstä kriisitilanteiden hallitsemiseksi. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että eniten sosiaalisen median näkyvyyttä puheenjohtaja Pelosin julkaisuista saivat osakseen uutisia kommentoivat ja lakialoitteen puolesta argumentoivat julkaisut, joissa hyödynnettiin joko demokraattisen puolueen vallan oikeinkäytön strategiaa tai republikaanisen puolueen vallan väärinkäytön strategiaa.
Tutkimus on menetelmältään tapaustutkimus, jossa aineistona toimii Yhdysvaltojen edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosin #ForThePeople aihetunnisteella merkitsemät julkaisut. Aihetunniste on avainsana, jolla kirjoittaja voi merkitä julkaisunsa käsittelevän tiettyä aihepiiriä. #ForThePeople viittaa For The People Act of 2019 (H.R. 1, 2019) lakialoitteeseen. Aineisto koostuu 156 tviitistä. Tutkimuksessa julkaisun näkyvyys määritellään tilastollisen analyysin avulla suhteessa aineiston keskimääräiseen sosiaalisen median reaktioiden määrään. Tutkimuksessa hyödynnetään uuden retoriikan näkemystä argumentoivan retoriikan kaksijakoisuudesta assosiatiivisiin ja dissosiatiivisiin tekniikoihin sekä empiiriseen selvitystyöhön perustuvaa luokittelua julkaisujen toiminnallisista tavoitteista. Julkaisuissa esiintyvää poliittista viestintää analysoidaan myös kuulijan näkökulmasta nojaamalla harkinnan todennäköisyyden teoriaan.
Analyysin perusteella voidaan todeta, että julkaisuissa esiintyvällä retorisella strategialla on merkittävä rooli julkaisun näkyvyyden suhteen. Empiirisen selvitystyön perusteella todettiin, että Pelosi hyödyntää argumentoinnissaan viittä eri funktiota. Funktioita ovat poliittisista puheista tiedottaminen, poliittisista esiintymistä informoiminen, lakialoitteen puolesta argumentointi, ajankohtaisten uutisten kommentointi ja puoluetovereiden näkyvyyden lisääminen. Tilastollisella analyysillä todettiin, että aineistossa kolme puheista tiedottamisen julkaisua, 14 argumentoinnin julkaisua, 13 uutisten kommentoinnin julkaisua sekä yksi muita poliitikkoja esiin nostava julkaisu sai osakseen tavanomaista enemmän näkyvyyttä. Retorisen analyysin avulla aineistosta havaittiin neljä retorista strategiaa. Retorisia strategioita ovat näkemys demokraattisesta puolueesta vallan oikeinkäyttäjänä, näkemys republikaanipuolueesta vallan väärinkäyttäjänä, näkemys vallan käyttämisestä yhteisen hyvän nimissä ja näkemys vallan käytöstä kriisitilanteiden hallitsemiseksi. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että eniten sosiaalisen median näkyvyyttä puheenjohtaja Pelosin julkaisuista saivat osakseen uutisia kommentoivat ja lakialoitteen puolesta argumentoivat julkaisut, joissa hyödynnettiin joko demokraattisen puolueen vallan oikeinkäytön strategiaa tai republikaanisen puolueen vallan väärinkäytön strategiaa.