Konecranesin MHPS-hankinnan taloudellinen analyysi
Vesola, Riku Ilmari (2020-04-22)
Vesola, Riku Ilmari
22.04.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042222145
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042222145
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia Konecranes Oyj:n vuonna 2017 toteuttamaa yrityskauppaa, jolla se osti Terex Corporationin satama- ja teollisuusnostolaiteyksikön (MHPS, Material Handling & Port Solutions) tavoitteenaan luoda merkittäviä synergiaetuja niin asiakassuhteiden luomisessa ja laajentamisessa, tuotantotoiminnoissa, tuotekehityksessä kuin huoltoliiketoiminnassakin. Tutkimuksessa yrityskauppaa kuvattiin strategisesta ja operatiivisesta näkökulmasta ja sen onnistumista arvioitiin taloudellisesta näkökulmasta.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä kuvattiin fuusioita ja yrityskauppoja (M&A) käsitteinä, niihin liittyviä strategiatyyppejä, motiiveja M&A:n toteuttamisen taustalla sekä M&A-prosessin eri vaiheita. Edellä mainittujen lisäksi esiteltiin yrityskaupan arvioinnin tyypillisiä mittareita ja seurantakohteita.
Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin pääosin kvantitatiivisilla menetelmillä, mutta mukana oli myös kvalitatiivista arviointia yrityskaupan toteutuksen ja teoreettisen viitekehyksen vertailussa sekä kaupan taloudellisen onnistumisen evaluoinnissa. Tutkimusmenetelmiin kuuluivat esimerkiksi saavutettujen synergioiden merkityksen analysointi Konecranesin absoluuttiselle ja suhteelliselle kannattavuudelle, relatiivisen hinnoittelun käyttö kauppahinnan kohtuullisuuden arvioinnissa, taloudellisen kehityksen vertaaminen taloudellisiin tavoitteisiin sekä Konecranesin osakkeen epänormaalin tuoton analysointi yrityskaupan onnistumisen mittarina. Tutkimus toteutettiin julkisten tietolähteiden perusteella.
Tutkimustulosten perusteella havaittiin, että MHPS-hankinta on ollut sekä kertyneiden liiketulosvaikutteisten synergioiden määrän että niiden ajoituksen osalta merkittävä onnistuminen, sillä yrityksen absoluuttinen oikaistu EBITA on parantunut joka vuosi hankinnan jälkeen. Maksettua kauppahintaa lähtötilanteessa arvioitiin vertaamalla Konecranesin ja sen pörssinoteerattujen verrokkiyhtiöiden arvostustasoja juuri ennen MHPS-kaupan julkistamista. Tämän vertailun perusteella sitä voidaan pitää hyvin kohtuullisena. Konecranesin osakkeen kumulatiivisen epänormaalin tuoton näkökulmasta on selvää, että vuoden 2017 jälkeen osakemarkkinat eivät enää antaneet samaa painoarvoa MHPS-hankinnan positiivisille vaikutuksille kuin aiemmin. Tästä näkökulmasta MHPS-hankinnan tulkitseminen sen enempää epäonnistumiseksi kuin menestykseksikään on vaikeaa.
Keskeisin johtopäätös on se, että Konecranesin MHPS-hankintaa voidaan pitää onnistumisena, koska toteutuneilla synergioilla on ollut erittäin huomattava positiivinen vaikutus Konecranesin kaupan jälkeiseen kannattavuuskehitykseen. Hankinta on ollut Konecranesille strategisena toimenpiteenä johdonmukainen ja sille esitetyt perusteet päteviä.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä kuvattiin fuusioita ja yrityskauppoja (M&A) käsitteinä, niihin liittyviä strategiatyyppejä, motiiveja M&A:n toteuttamisen taustalla sekä M&A-prosessin eri vaiheita. Edellä mainittujen lisäksi esiteltiin yrityskaupan arvioinnin tyypillisiä mittareita ja seurantakohteita.
Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin pääosin kvantitatiivisilla menetelmillä, mutta mukana oli myös kvalitatiivista arviointia yrityskaupan toteutuksen ja teoreettisen viitekehyksen vertailussa sekä kaupan taloudellisen onnistumisen evaluoinnissa. Tutkimusmenetelmiin kuuluivat esimerkiksi saavutettujen synergioiden merkityksen analysointi Konecranesin absoluuttiselle ja suhteelliselle kannattavuudelle, relatiivisen hinnoittelun käyttö kauppahinnan kohtuullisuuden arvioinnissa, taloudellisen kehityksen vertaaminen taloudellisiin tavoitteisiin sekä Konecranesin osakkeen epänormaalin tuoton analysointi yrityskaupan onnistumisen mittarina. Tutkimus toteutettiin julkisten tietolähteiden perusteella.
Tutkimustulosten perusteella havaittiin, että MHPS-hankinta on ollut sekä kertyneiden liiketulosvaikutteisten synergioiden määrän että niiden ajoituksen osalta merkittävä onnistuminen, sillä yrityksen absoluuttinen oikaistu EBITA on parantunut joka vuosi hankinnan jälkeen. Maksettua kauppahintaa lähtötilanteessa arvioitiin vertaamalla Konecranesin ja sen pörssinoteerattujen verrokkiyhtiöiden arvostustasoja juuri ennen MHPS-kaupan julkistamista. Tämän vertailun perusteella sitä voidaan pitää hyvin kohtuullisena. Konecranesin osakkeen kumulatiivisen epänormaalin tuoton näkökulmasta on selvää, että vuoden 2017 jälkeen osakemarkkinat eivät enää antaneet samaa painoarvoa MHPS-hankinnan positiivisille vaikutuksille kuin aiemmin. Tästä näkökulmasta MHPS-hankinnan tulkitseminen sen enempää epäonnistumiseksi kuin menestykseksikään on vaikeaa.
Keskeisin johtopäätös on se, että Konecranesin MHPS-hankintaa voidaan pitää onnistumisena, koska toteutuneilla synergioilla on ollut erittäin huomattava positiivinen vaikutus Konecranesin kaupan jälkeiseen kannattavuuskehitykseen. Hankinta on ollut Konecranesille strategisena toimenpiteenä johdonmukainen ja sille esitetyt perusteet päteviä.