Konkurssin ennustaminen urheilutoimialalla z-lukujen avulla : tapaustutkimus: Pallohonka Oy ja Jääkiekko Espoo Oy
Lehikoinen, Antti (2019)
Kandidaatintutkielma
Lehikoinen, Antti
2019
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121046563
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121046563
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten Altmanin Z-luku tai siitä suoraan johdetut kolme menetelmää Prihtin Z-luku, Sharman ja Mahajanin kriisitunnusluku ja Erkki K. Laitisen kolmen muuttujan Z-luku soveltuvat konkurssin ennustamisen malleiksi, kun aineistona käytetään suomalaisia urheilutoimialalla toimivia osakeyhtiöitä. Tutkimuksen pohjana on käytetty kahden konkurssiin menneen yrityksen tilinpäätöstietoja kolmelta viimeiseltä vuodelta ennen konkurssia. Yritysten tilinpäätöksiin ei ole tehty tilinpäätösoikaisuja. Tutkimuksessa, joka tähtää konkurssien ennustamiseen, on käytetty monia metodeja. Niistä eniten käytetty ja tutkittu on ollut erotteluanalyysi, jossa erotellaan yhtiöt konkurssi- ja toimivien yhtiöiden luokkiin yhden tai usean tilinpäätöstiedoista lasketun tunnusluvun avulla. Työssä käytetyt mallit edustavat kyseistä tutkimussuuntausta. Nämä mallit sisältävät kahdesta viiteen tilinpäätösinformaatiosta johdettua tunnuslukua, joista menetelmien konkurssitunnusluvut muodostuvat. Jokaisella mallilla on omat kertoimensa tunnusluvuille.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että kaikkien työssä käytetyiden mallien avulla pystyttiin melkein aina luokittelemaan yhtiöt oikein luokkaan konkurssiyhtiö yhdestä kolmeen vuotta ennen konkurssia. Ainut yhden yhtiön väärin luokitellut malli oli Sharman ja Mahajanin kriisitunnusluku, joka luokitteli Pallohonka Oy:n toimivaksi yhtiöksi vuosi ennen konkurssia. Vaikka Jääkiekko Espoo Oy luokiteltiin kaikkien mallien avulla oikeaan luokkaan, niin Z-luvun käyttöön, kuten kaikkiin tilinpäätösinformaatiota käyttäviin malleihin, tulisi suhtautua varauksella, sillä mallit ovat herkkiä kirjanpidon virheille ja manipuloinnille. Mallien käyttöä puoltaa kuitenkin se, että niiden käyttö on helppoa. Tämän takia niiden käyttöä varoitusmekanismina yhtiöiden rahoitusongelmista tulisi edistää. The aim of the bachelor’s thesis is to examine whether Altman’s Z-score or three models derived from it; Prihti’s Z-score, Sharman’s and Mahajan’s crisis model, Erkki K. Laitinen’s Z-score can predict correctly company failures. The data is collected from financial statements of two Finnish companies, that operate on the field of sports industry, one to three years before insolvency. The Financial statement used have not been adjusted. There are several methods used in the field of bankruptcy prediction. The most widely used and studied method has been discriminant analysis, which allocates companies into two groups Bankrupt firms and Non-Bankrupt Firms using one or more financial ratios. Altman's Z-score and revised models Z' and Z'', as well as Prihti’s Z-score, Sharman’s and Mahajan’s crisis model and Erkki K. Laitinen’s Z-score represent this prediction method. These models combine two to five financial ratios to form a result called bankruptcy prediction score or Z-score. Each model has also its own coefficients variables for the ratios.
According to results of the study, all methods used can predict business failure one to three years before company’s bankruptcy. The only model that classified wrongly Pallohonka Oy as a Non-Bankrupt Firm a year before business failure was Sharman’s and Mahajan’s crisis model. Although all models could classify Jääkiekko Espoo Oy as a Bankrupt firm, one should be cautious when Z-score or other Financial Statement based business failure methods are used. This is because these kinds of methods are sensitive for errors or wrongdoings in accounting. On the other hand, these models are easy to use, so using them as a warning system of financial distress is a good idea.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että kaikkien työssä käytetyiden mallien avulla pystyttiin melkein aina luokittelemaan yhtiöt oikein luokkaan konkurssiyhtiö yhdestä kolmeen vuotta ennen konkurssia. Ainut yhden yhtiön väärin luokitellut malli oli Sharman ja Mahajanin kriisitunnusluku, joka luokitteli Pallohonka Oy:n toimivaksi yhtiöksi vuosi ennen konkurssia. Vaikka Jääkiekko Espoo Oy luokiteltiin kaikkien mallien avulla oikeaan luokkaan, niin Z-luvun käyttöön, kuten kaikkiin tilinpäätösinformaatiota käyttäviin malleihin, tulisi suhtautua varauksella, sillä mallit ovat herkkiä kirjanpidon virheille ja manipuloinnille. Mallien käyttöä puoltaa kuitenkin se, että niiden käyttö on helppoa. Tämän takia niiden käyttöä varoitusmekanismina yhtiöiden rahoitusongelmista tulisi edistää.
According to results of the study, all methods used can predict business failure one to three years before company’s bankruptcy. The only model that classified wrongly Pallohonka Oy as a Non-Bankrupt Firm a year before business failure was Sharman’s and Mahajan’s crisis model. Although all models could classify Jääkiekko Espoo Oy as a Bankrupt firm, one should be cautious when Z-score or other Financial Statement based business failure methods are used. This is because these kinds of methods are sensitive for errors or wrongdoings in accounting. On the other hand, these models are easy to use, so using them as a warning system of financial distress is a good idea.