Luonnollisen koron estimointi korkolattian vallitessa : Estimointi euroalueen ja Suomen aineistoilla
Kananen, Matti (2019-08-14)
Luonnollisen koron estimointi korkolattian vallitessa : Estimointi euroalueen ja Suomen aineistoilla
Kananen, Matti
(14.08.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019101132393
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019101132393
Tiivistelmä
Reaalikoron laskeva kehitys on ollut yleinen trendi kehittyvissä talouksissa ja 1990-luvun puolivälin jälkeen reaalikorko on laskenut systemaattisen trendin tavoin kohti nollaa. Finanssikriisin jälkeen maailmantalous ajautui taantumaan ja useat keskuspankit ottivat ohjauskorkoelvytyksen käyttöön talouden vakauttamiseksi. Ohjauskorkoelvytyksen seurauksena nimelliskorot asettuivat nollan tuntumaan ja elvytysvara oli tältä osin käytetty. Alarajan saavuttamisen seurauksena keskuspankit olivat pakotettuja ottamaan käyttöönsä epätavallisen elvytyksen keinot. Normaalissa talouden tilassa keskuspankkien asettama ohjauskorko on seurannut luonnollisen koron tasoa, mutta nykyisessä tilanteessa luonnollisen koron (neutraali korko, tasapainokorko, varjokorko, r*) taso on painunut roimasti alle nollan, jopa negatiiviseksi. Negatiiviselle luonnolliselle korolle on vakiintunut termi varjokorko. Varjokorko on ei-havaittava suure, eli laskennallinen parametri, jonka avulla voidaan myös selvittää rahapoliittisen elvytyksen taso. Onko harjoitettava rahapolitiikka siis elvyttävää vai kurjistavaa ja kuinka paljon asetettu korko eroaa luonnollisesta tasapainostaan.
Tutkimusmenetelminä käytetään kirjallisuuskatsausta ja empiiristä tutkimusta. Tutkielman tarkoituksena on analysoida ja tutkia talouden nykyistä korkoympäristöä, nimelliskoron alarajasta keskuspankeille aiheutuvia ongelmia, keskuspankin käyttämiä rahapoliittisia työkaluja ennen ja jälkeen finanssikriisin, korkotason määräytymistä taloudessa IS-LM mallin kehyksessä, likviditeettiloukun määritelmää, luonnollista korkoa makrotaloustieteellisenä muuttujana, sekä tutkia kirjallisuuskatsauksen avulla, kuinka luonnollisen koron tasoa on tutkittu viimeisinä vuosikymmeninä. Tutkielman empiirisessä osuudessa estimoidaan luonnollisen koron tasoa korkolattian vallitessa euroalueella aikavälillä 1972–2018 ja Suomessa aikavälillä 1981–2018. Estimoinnissa käytettiin Holston, Laubach ja Williams (2017) esittelemää mallia, jonka myötä euroalueen ja Suomen luonnollisen koron, tuotantokuilun, bruttokansantuotteen luonnollisen kasvuvauhdin ja reaalikorkokuilun tasot estimoitiin.
Empiirisen osuuden tulokset ovat linjassa aiemmin suoritettujen tutkimusten tuloksien kanssa siltä osin, että luonnollisen koron taso on alentunut ja luonnollinen korko on laskenut lähelle nollaa ja ajoittain jopa negatiiviseksi. Luonnollisen koron tutkimus on keskittynyt pääosin suurien talouksien / talousalueiden analysointiin ja aihe on ajankohtainen korkokehityksestä ja nykyisestä taloustilanteesta johtuen. Aiempaa tutkimusta varjokoron tasosta Suomessa on vähän.
Tutkimusmenetelminä käytetään kirjallisuuskatsausta ja empiiristä tutkimusta. Tutkielman tarkoituksena on analysoida ja tutkia talouden nykyistä korkoympäristöä, nimelliskoron alarajasta keskuspankeille aiheutuvia ongelmia, keskuspankin käyttämiä rahapoliittisia työkaluja ennen ja jälkeen finanssikriisin, korkotason määräytymistä taloudessa IS-LM mallin kehyksessä, likviditeettiloukun määritelmää, luonnollista korkoa makrotaloustieteellisenä muuttujana, sekä tutkia kirjallisuuskatsauksen avulla, kuinka luonnollisen koron tasoa on tutkittu viimeisinä vuosikymmeninä. Tutkielman empiirisessä osuudessa estimoidaan luonnollisen koron tasoa korkolattian vallitessa euroalueella aikavälillä 1972–2018 ja Suomessa aikavälillä 1981–2018. Estimoinnissa käytettiin Holston, Laubach ja Williams (2017) esittelemää mallia, jonka myötä euroalueen ja Suomen luonnollisen koron, tuotantokuilun, bruttokansantuotteen luonnollisen kasvuvauhdin ja reaalikorkokuilun tasot estimoitiin.
Empiirisen osuuden tulokset ovat linjassa aiemmin suoritettujen tutkimusten tuloksien kanssa siltä osin, että luonnollisen koron taso on alentunut ja luonnollinen korko on laskenut lähelle nollaa ja ajoittain jopa negatiiviseksi. Luonnollisen koron tutkimus on keskittynyt pääosin suurien talouksien / talousalueiden analysointiin ja aihe on ajankohtainen korkokehityksestä ja nykyisestä taloustilanteesta johtuen. Aiempaa tutkimusta varjokoron tasosta Suomessa on vähän.