EU:n kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan vaikuttavuus Malissa
Keltanen, Mikko (2017)
Keltanen, Mikko
Sotataidon laitos
Strategia
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 6, viranomaisyhteistyön koulutusohjelma
2017
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201708098016
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201708098016
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää onko Euroopan unionin kriisinhallinta Malissa vaikuttavaa ja kokonaisvaltaista. EU:n kriisinhallinta on jakautunut siviilikriisinhallintaan ja sotilaalliseen kriisinhallintaan ja nämä toiminnot ovat pääasiassa erillään. EU:lla on kuitenkin poliittinen tahtotila edistää kriisinhallinnan kokonaisvaltaisuutta. Malissa toimii sekä EU:n sotilaskoulutusoperaatio EUTM Mali että siviilikriisinhallintamissio EUCAP Sahel Mali. Kriisinhallinnan vaikuttavuuden osalta Mali tarjosi hyvän tarkastelumahdollisuuden sekä EU:n toiminnan kattavuuden kautta että konfliktin kehittymisen suhteen.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa konfliktianalyysin ja tukevin kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmin tarkasteltiin Malin konfliktia. Tällä luotiin tausta kriisinhallinnan tarkastelulle. EU:n kriisinhallintaa tarkasteltiin sisältöanalyysillä ja puolistrukturoiduilla asiantuntija-haastatteluilla. Tutkimusta varten haastateltiin 10 siviili- ja sotilashenkilöä.
Konfliktianalyysin tuloksena oli, että Malin konflikti ei ole rauhoittunut vaikka avoin sota onkin päättynyt. Rauhanneuvotteluiden jälkeen osa ryhmittymistä luopui aseellisesta kapinasta, mutta rauhansopimus ei kattanut kaikkia ryhmittymiä. Konfliktin perussyyt tukevat yhä heikon turvallisuustilanteen aiheuttamaa epävarmuutta ja ruokkivat aseellisten ryhmien toimintaa.
EU:n kriisinhallinta Malissa ei ole kokonaisvaltaista. EU:n rakenteet rajoittavat strategista kokonaisvaltaisuutta ja nykyisellään Malissa on vain käytännön tarpeista syntyneitä tilapäisiä yhteistyörakenteita toimijoiden välillä. EU:n kriisinhallinta on pystynyt vaikuttaman Malin valtion turvallisuustoimijoihin kuten asevoimiin ja poliisiin, mutta vaikuttavuus ei ole ollut riittävää. Valtion rakenteelliset ongelmat kuten heikko johtaminen ja laajalle levinnyt korruptio heikentävät viranomaisten toimintakykyä ja tehokkuutta. EU:n globaalistrategian asettamia tavoitteita kriisinhallinta tukee jossain määrin, mutta toiminta on enemmänkin turvallisuusuhkia rajoittavaa eikä torjuvaa.
Tutkimuksessa tultiin johtopäätökseen, että jos EU pyrkii kokonaisvaltaisempaan kriisinhallintaan, jäsenmaiden poliittisen tahdon tulee tukea kriisinhallinnan rakenteiden muutosta ja strategisen ta-son kehittämistä sekä aktiivisesti pyrkiä kokonaisvaltaiseen kriisinhallintaan kaikilla tasoilla. Kokonaisvaltaisuuden kautta pystytään myös parantamaan vaikuttavuutta kun kriisinhallintatoimijat pystyvät vastaamaan moniulotteisesti nykyaikaisten konfliktien muodostamiin haasteisiin.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa konfliktianalyysin ja tukevin kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmin tarkasteltiin Malin konfliktia. Tällä luotiin tausta kriisinhallinnan tarkastelulle. EU:n kriisinhallintaa tarkasteltiin sisältöanalyysillä ja puolistrukturoiduilla asiantuntija-haastatteluilla. Tutkimusta varten haastateltiin 10 siviili- ja sotilashenkilöä.
Konfliktianalyysin tuloksena oli, että Malin konflikti ei ole rauhoittunut vaikka avoin sota onkin päättynyt. Rauhanneuvotteluiden jälkeen osa ryhmittymistä luopui aseellisesta kapinasta, mutta rauhansopimus ei kattanut kaikkia ryhmittymiä. Konfliktin perussyyt tukevat yhä heikon turvallisuustilanteen aiheuttamaa epävarmuutta ja ruokkivat aseellisten ryhmien toimintaa.
EU:n kriisinhallinta Malissa ei ole kokonaisvaltaista. EU:n rakenteet rajoittavat strategista kokonaisvaltaisuutta ja nykyisellään Malissa on vain käytännön tarpeista syntyneitä tilapäisiä yhteistyörakenteita toimijoiden välillä. EU:n kriisinhallinta on pystynyt vaikuttaman Malin valtion turvallisuustoimijoihin kuten asevoimiin ja poliisiin, mutta vaikuttavuus ei ole ollut riittävää. Valtion rakenteelliset ongelmat kuten heikko johtaminen ja laajalle levinnyt korruptio heikentävät viranomaisten toimintakykyä ja tehokkuutta. EU:n globaalistrategian asettamia tavoitteita kriisinhallinta tukee jossain määrin, mutta toiminta on enemmänkin turvallisuusuhkia rajoittavaa eikä torjuvaa.
Tutkimuksessa tultiin johtopäätökseen, että jos EU pyrkii kokonaisvaltaisempaan kriisinhallintaan, jäsenmaiden poliittisen tahdon tulee tukea kriisinhallinnan rakenteiden muutosta ja strategisen ta-son kehittämistä sekä aktiivisesti pyrkiä kokonaisvaltaiseen kriisinhallintaan kaikilla tasoilla. Kokonaisvaltaisuuden kautta pystytään myös parantamaan vaikuttavuutta kun kriisinhallintatoimijat pystyvät vastaamaan moniulotteisesti nykyaikaisten konfliktien muodostamiin haasteisiin.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]